www.kd.fi » Osallistu! » Mielipidepalsta

Mielipiteitä

Eläinten kohtelusta

22.02.2010 23:57

Eläimet ovat Jumalan luomia tuntevia olentoja, joiden lajiominaisuudet tulee ottaa myös huomioon. Eräät puolueet ovat vaatineet esim. kettujen häkkikasvatuksen kieltämistä, vetoamalle siihen että niiden lajille tyypillinen käyttätyminen ei pääse ahtaassa häkissä oikeuksiin, joka aiheuttaa vain kärsimystä ketuille. Mielestäni myös meillä Suomessa kristittyjen tuli olla niiden ensimmäisten joukossa jotka vaativat kettujen sekä myös kanojen häkkikasvatuksen kieltämistä, sillä mitä muuta se on kuin eläinrääkkäystä. Ihmiselle vankila on rangaistus, mutta mitä pahaa eläimet ovat tehneet? Monissa maissa häkkikasvatus onkin kielletty, ja meidän tulisi tehdä aivan samoin sillä kristityn vastuulla on myös eläinten hyvinvointi. Rahan ei saa antaa ratkaista eettisissä kysymyksissä.

Pekka Mäkinen, Mikkeli

Vaippapäivä kouluihin

20.02.2010 17:48

Koska vegaaniliiton mielestä ympäri vuoden lämmitetyissä ja valaistuissa kasvihuoneissa kasvatettujen porkkanapallojen syönti parantaa eläinten asemaa yhteiskunnassa, sekä pienentää suomalaislasten hiilijalanjälkeä, tulee helsinkiläisiin kouluihin pakollinen kasvisruokapäivä. Toisin kuin vegaaniliitto toivoi, saavat lapset sentään muutakin purtavaa kuin porkkanapalloja.

Se, että 1,80€:lla tuskin saadaan lapsille tervellistä kasvisruokaa, on tietysti sivuseikka.

Pääasia on,että kasvisruokapäivä parantaa eläinten asemaa yhteiskunnassa, ja pienentää suomalaislasten hiilijalanjälkeä.

Kukkakaaligratiini ja pasta juustokastikkeella ovat kasvisruokia. Eivät välttämättä terveellisiä, mutta halpoja, ja niitä syömällä siis parantuu eläinten asema yhteiskunnassa, ja suomalaislasten hiilijalanjälki pienenee.

Tofulla saadaan proteiinikin hoidettua eettisesti, ja terveellistäkin se on, vai miten se nyt oli…

Asiasta päätettiin sopivasti samoihin aikoihin, kun järkyttävät kuvat turkistarhoilta tuli esille. Kukapa ei haluaisi eläinten asemaa parantaa? Paitsi tietysti Suomen ahkerin käsienpesijä, ministeri Anttila.

Torstaina eduskunnassa keskusteltiinkin eläinten kohtelusta pitkään ja hartaasti. Itse asiassa niin pitkään ja hartaasti, että vanhusten kohtelusta ei sitten enää jaksettukaan keskustella kuin minuutti pari.

Mistä löytyisi taho, joka kävisi salaa kuvaamassa vanhusten oloja? Lääninhallitusten selvitykset kun eivät saa ihmisiä vaatimaan sänkyihinsä sidotuille ja lukkojen taakse teljetyille vanhuksille inhimillistä kohtelua.

Mikäli esim. MS-tautia sairastavalla on jotenkin mahdollista keritä vessaan ajoissa, niin nykyään hän joutuu pärjäämään koko yhdellä vaipalla. Ennen sai sentään kolme päivässä tarvittessa. Nyt on enää varaa yhteen.

Saataisiinko nuorempi polvi meitä vanhempia empaattisemmaksi vanhuksia kohtaan, mikäli lanseeraisimme kouluihin vaippapäivän?

Koululaisille laitettaisiin aamulla vaipat, ja sidottaisiin tuoliinsa pulpetin ääreen loppupäiväksi. Ruoka syötettäisiin samassa tuolissa istuen, ulos pääsisi vasta koulupäivän päätteeksi. Opiskelurauhakin paranisi jos metelöiville ja häiriköiville oppilaille annettaisiin rauhoittava pilleri.

Laki vaatii päästämään lehmät kesällä ulos. Siatkin saavat pian oikeuden nähdä päivänvaloa.

Vanhuksille sitä ei Suomessa suoda. Häkissään kärsivä eläin herättää suojelunhalua. Asuntoonsa suljettua vanhusta ei päästetä ulos kuin arkussa.

Jos kasvisruualla kerran saadaan parannettua eläinten asemaa yhteiskunnassa, niin eikö vaippapäivä voisi parantaa vanhusten asemaa yhteiskunnassa. Vai brändätäänkö tuhansien järvien maamme suosiolla vanhusleirien saaristoksi?

Santeri Kyröhonka

Yhteiskunnallinen säästökamppanja

16.02.2010 16:47

Meillehän on itsestään selvää että valtion ja kuntien talous on kuralla. Siksi meillä koko yhteiskunnassa säästetään ja säästetään.  Meillä säästetään tiestössä, rautateissä, koulutuksessa, sairaanhoidossa,
erikoissairaanhoidossa, vanhustenhoidossa. Sitten säästetään suurentamalla sairaanhoitopiirejä, suurelta talousalueelta yhdistetään ja priorisoidaan päivystystä ja ensiapua, ja niissä ihmiset viedään yhteen suureen halliin verhojen taakse odottamaan lääkäriä, ja tietenkin säästösyistä sekä priorisoimisen vuoksi. Säästetään mieleterveydessä, kehitysvammaispalveluissa, vanhusten palveluissa. Säästetään kaiken ikäisten koulutuksessa, säästetään lasten tulevaisuudesta hyvinvoinnin, terveyden ja koulutuksen osalta. Lisää säästökohteita ja priorisoimista löytyy paljon lisää, milloin ihminenkin priorisoidaan vai tämäkö se on sitä. Kysehän on paljolti yhteiskunnan ja kansakunnan perusrakenteista ja sen tulevasta hyvinvoinnista joita rakennetaan nyt, eikä joskus tulevaisuudessa. Olen ymmärtämätön yhteiskunnalisista rakenteista ja niihin liityvistä perusteista joiden vuoksi tehdään niinkuin tehdään ja on tehty. Kyselen mitä virheitä olemme tehneet meneisyydessä kun olemme joutuneet tähän kierteeseen.

Silti vielä haluan kysellä miksi eläkeikää pitää korottaa, kun samaan aikaan odottaa suuri lauma kaiken ikäisiä koulutettuja ja vähemmän koulutettuja työelämään pääsemiseksi. Nuorille olisi erittäin tärkeää päästä elämään käsiksi ja hankkimaan myös omaa tulevaisuutta, perustamaan perhettä ja sitten
tulevaisuudessa mahdollista turvattua eläkeikää. Kyselen voiko olla sellaisella kansalla tai kansoilla olla tulevaisuutta jotka eivät voi taata lasten, nuorten ja työtätekevän väestön tulevaisuutta. Onko
tärkeämpää rahan tekeminen ja yritys toiminta kuin ihmisten elämä ja hyvinvointi. Onko ihmisen arvo ja merkitys ainutlaatuisena yksilönä kadonnut niin että se on vain kuin joku numero jossakin prosessia joka käytetään lopuun jotta se voidaan viskata pois. Eikö varsinainen elämä ja merkitys kumpua juuri ihmisistä, eikö se ole juuri se lähde joka antaa merkityksen ja arvon tälle elämälle. Eikö kaikenlainen tuotanto ja teollisuus ole tarkoitettu ihmisiä varten, eikä päinvastoin, tuotanto jossa ihminen on vain yksi osanen teollista tuotantoa jos sitäkään Ihmettelen myös sitä kun sanotaan että Suomessa on tänään rahaa enemmän kuin koskaan ennen. Mitä sillä tarkoitetaan ja missä ne rahat ovat tai kenellä, tai ovatko ne sijoitettu johonkin ulkomaille käden ulottumattomiin.

Ikävä kun ei voi rakentaa graafista käyrää joka jotenkin kertoisi miten varat ja omaisuus jakaantuvat Suomessa ja miten ne ovat mahdollisesti sijoitetut. Samalla voitaisiin myös tehdä vertaileva käyrä joka kertoisi hyvinvoinnista eri kansankerrosten välillä suomessa, suhteessa vallitsevaan ihmisten tämän
hetkiseen tilanteeseen. Sanon korostaen me, että kansana eri kansan kerroksina, olemme itsekkäinä ehkä
syöneet omaa tulevaisuutta jatkuvan itsekkään hyvinvoinin kasvun vaatimuksena, sillä tiellä ei taida olla hyvää jatkuvuutta vaan kitkerä päätös ( kunhan ei vaan minun aikana voi joku sanoa). Silti on todettava jotta olen oikeudenmukainen, moni asia on vielä todella hyvin kaikista huolestumisista huolimatta. Siksi uskon, että maamme ratkaisut ovat sittenkin kansamme käsissä, varsinkin jos ajattelee sotien ja sen jälkeistä aikaa koettelemuksineen, verratuna meidän nykyiseen aikaan ja tilanteeseen. Näissä meillä on ollut hyviä esimerkkejä yhteistyön merkityksestä kansamme kriiseissä.

Minulla on näky kuin Martin Luther Kingillä, että me voimme tulevaisuudessa henkilökohtaisesti ja kansanan ryhtyä kansamme tulevaisuuden vuoksi säästökamppanjaan, se koskisi silloin kaikki teollisuus piirit, yhteisöt ja liittymät. Niistä syntyvät varat, kunkin kyvykkyyden mukaan, voisi sijoittaa merkittyinä tiettyihin kohteisiin ja rahastoihin. Näky ja usko itseemme ja on meissä yhteisönä valtava potentiaali ja voima lataus.

Eero Polsa

Yli varojen eläminen ei käy

03.02.2010 10:48

Valtiovarainministeriö julkisti (1.2) raporttinsa "Julkinen talous tienhaarassa". Raportin viesti on selkeä: säästöjä, veronkorotuksia ja rakenteellisia uudistuksia on luvassa alkaneena vuosikymmenenä. Julkista taloutta on vahvistettava joka vuosi 1,5 miljardilla, jotta talouden kestävä tasapaino v. 2020 saavutetaan. Raportti perustuu tämän hetken arvioihin tulevasta talouskehityksestä, jonka arvellaan olevan maltillista kasvua. Uusi notkahdus vuosikymmenen aikana tarkoittaisi raportin arvioitakin suurempaa kestävyysvajetta julkiseen talouteen.

Vaje julkisen talouden kestävässä tasapainossa tarkoittaa hyvin arkisia asioita: kuinka paljon pitää löytää säästöjä tai lisätuloja, jotta raha riittäisi tulevaisuudessakin esimerkiksi terveyspalvelujen tuottamiseen, koulujen pyörittämiseen ja eläkkeiden maksamiseen.

Valtiolla on tässä pelintekijän rooli. Seuraavan eduskunnan on kyettävä aloittamaan konkreettiset toimet tarvittavien säästöjen, veronkorotusten painotusten ja lisätulojen löytämiseksi heti kautensa alkupuolella. Työssäkäyvien määrää on tavalla tai toisella lisättävä. Uusien velvoitteiden säätämistä kunnille on vältettävä ja luultavasti kuntien valtionosuusjärjestelmää joudutaan myös rukkaamaan.

Näitäkin tärkeämpää on löytää keinoja, joilla nykyiset palvelut kyetään tuottamaan nykyistä tehokkaammin. Julkisen talouden kestävyysvaje pienenisi prosenttiyksiköllä, jos hyvinvointipalvelujen tuottavuus paranisi 0,25 prosenttiyksikköä vuodessa. Tällä paikattaisiin jo noin viidesosa arvioidusta vajeesta. Prosentin tuottavuuden parantaminen säästäisi jo monelta kipeältä leikkaukselta.

Siksi uudenlaisten palveluratkaisujen kehittämiseen on suhtauduttava intohimoisesti. Ne seutukunnat, jotka kykenevät uudistamaan palvelujärjestelmänsä kevyemmiksi ja asukkaita paremmin palveleviksi, menestyvät tulevaisuudessa. Avoimin mielin on uskallettava hypätä pois totutusta, panostettava hyvinvointia luoviin rakenteisiin ja palveluihin, ja kysyttävä mitä ihmiset palveluiltaan haluavat.

Valtiovarainministeriön raportti haastaa etsimään ratkaisuja julkisen talouden kestävyysvajeen täyttämiseksi. Palvelujen tuottavuuden parantaminen, työkäyvien määrän lisääminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen vievät aikaa, mutta muodostavat parhaan ratkaisun ongelmaan, jossa elämme yli varojemme. Ennen kuin nämä keinot alkavat vaikuttaa, myös säästöjä pitää saada aikaan ja veropohjaa tavalla tai toisella lisätä.

Marco Roth
TtM, kaupunginvaltuutettu
Tampere

RSS-Feed RSS-Syöte