www.kd.fi » Osallistu! » Mielipidepalsta

Mielipiteitä

KD:n tiedotus

31.01.2009 17:05

Kävin juuri KD:n verkkosivuilla etusivulla ja pian sen jälkeen Hesarissa. Sieltä luen, että KD:n puoluehallitus on nimennyt Sari Essayahin eurovaaliehdokkaaksi. Eikö tämänkaltaisen uutisen tulisi olla luettavissa reaaliaikaisesti myös puolueen omilla sivuilla?

En halua missään tapauksessa osoittaa sormellani ketään yksittäistä toimijaa, vaan kyse on mielestäni käytännöistä, joista puolueen johdossa luodaan ja muokataan. Eikä tässä asiassa moni muukaan puolue kyllä papukaijamerkkiä saa...

Voisipa toivoa, että tässä suhteessa KD parantaisi tiedotustaan, kiitos.

Aila Wallin
Vantaa

Miksi helsinkiläiset halutaan pakottaa rasisteiksi?

28.01.2009 14:32

Helsingin sosiaalilautakunta on päättänyt, että kaupunki vuokraa kaksi hotellia pakolaiskeskuksiksi. Toinen sijaitsee Kalliossa, ja toinen Uudenmaankadulla. Kuten aina, päätöksestä nousi kohu jo kun asia tuli viime vuoden puolella esille. Kaikkiaan uusia paikkoja tulee 400.

Hanketta on kritisoitu siitä, että pakolaisia sijoitetaan ydinkeskustaan, kalliisiin kiinteistöihin samaan aikaan, kun kaupungissa on kuutisen tuhatta koditonta, ja kaupungin vuokraasuntoa jonottaa yli 20 000 ihmistä.

Kädenvääntöä on käyty lähinnä siitä, onko oikein sijoittaa pakolaisia keskustaan alueelle, joihin 90% helsinkiläisistä ei ole varaa muuttaa, sekä siitä onko kantakaupunki ylipäätään oikea sijoituspaikka. Moni toivoo pakolaiskeskuksia perustettavaksi pois ”kanta-asujamiston” näkyviltä.

Puolustajien mukaan pakolaisilla on oltava olosuhteet joissa he pääsevät normaaliin elämään ja palvelujen pariin. Kotouttamisen kannalta tästä kieltämättä on varmaan hyötyä.

Itse olen sitä mieltä, että jos Helsinki lisää paikkoja, niin silloin keskuksia on voitava periaatteessa perustaa niin Eiraan kuin Jakomäkeen.

Mutta karu tosiasia on, että Helsingissä on krooninen, käytännössä katastrofaalinen, asuntopula. Kaupungin vuokra-asuntoa jonottaa yli 20 000 ihmistä. Tänä vuonna valmistuu 184 uutta kaupungin vuokra-asuntoa (3 taloa), ensi vuonna 220 asuntoa, eli 4 taloa. Asunnottomina on noin 6 000 ihmistä.

Ainakaan minä en suostu syyttämään rasistiksi ihmistä, jonka mielestä kaupunkilaisten asuntotilanteelle pitäisi tehdä jotain ennen kuin uusia pakolaiskeskuksia perustetaan Helsinkiin. Kyllä ihmisellä pitää olla oikeus kyseenalaistaa miksi Helsinki ottaa 20% Suomeen tulevista pakolaisista tässä asuntotilanteessa ilman, että hänet leimataan rasistiksi.

Santeri Kyröhonka
Helsinki

Uusiutuva energia ja työllistävä vaikutus

28.01.2009 14:29

Minulla olisi muutama ehdotus sekä uusiutiviin energia ja työllistäviin vaikutuksiin. Ehdotan, että Suomeen rakennetaan metaanikaasulaitoksia, joihin saadaan materiaalit vedenpuhdistamoista, sikaloista, kanaloista, karjatiloilta ja kun metaani on otettu talteen niin jäännösmassa vielä kompostoinninkautta palautetaan vaikka rakeisena tuoteena takaisin pelloille ja puutarhoihin.
Toista uusituvaa energiaa voitaisiin testata käytäämössä niissä omakotitaloissa, joissa on jo maalämpö nihin Valtion Tutkimuslaitoksen tuella laitetaan muunto laitteet niin että maalämpöpumput toimisivat aurinkopaneleilla ja jos jää ylituotantoa niin se voitaisiin syöttää
valtakunnan sähköverkkoon. Otaksun, että määlämmöllä toimivia omakotitaloja on jo niin paljon, että tälläinen tutkimusvoitaisiin tehdä ja Suomessa voitaisiin kehittää niin tehokkaita laitteita, että pelkästä valosta voitaisiin tehdäenergiaa, vaikka aurinko ei suoraan paistakkaan.  Lisäksi ehdotan Valtion omistamaa verkkoa ainakin yli 51 %:n omistusta nopealle volokaapeli puhelin/nettiverkolle. Nämä 3 projektia työllistävät ja voisivat samalla olla kehittämässä uutta vietituotteita.

Nim. Kehitystä ja työllisyyttä

Elvytyksessä oikea-aikaisuus ratkaisee

24.01.2009 17:16

Viime päivinä puolueet ovat kilvan esittäneet keinojaan siihen, miten supistumaan kääntynyttä taloutta pitäisi elvyttää. Toiset näkevät paremmaksi välilliset keinot – esimerkiksi veroalet - joilla lisätään kulutuskysyntää ja sitä kautta kotimarkkinavetoista työllisyyttä. Toiset asettavat etusijalle suorat elvytystuet infrastruktuurin rakentamiseen ja korjaamiseen.

Ei tarvitse olla yltiökeynesiläinen, jotta ymmärtää, että supistuvaa taloutta pitää elvyttää. Kevään ja kesän aikana käynee ilmeiseksi, että pelkkä suusta suuhun –elvytys ei riitä. Sähköshokkejakin saatetaan tarvita.

Millaista on sitten hyvä elvytys? Sen pitää täyttää ainakin kolme kriteeriä: sen on oltava oikea-aikaista, väliaikaista ja työllisyyttä lisäävää.

Oikea-aikaisuuden merkitys on valtavirran elvytyskeskustelussa unohdettu. Hankkeet, joiden suunnitteluun ja valmisteluun menee 1-2 vuotta ovat auttamattomasti myöhässä. Vaikuttaakseen hankkeiden pitää olla nopeasti aloitettavia. Siksi esimerkiksi korjausrakentaminen on hyvää elvytystä. Se voidaan käynnistää nopeasti, on työvaltaista ja sitä olisi joka tapauksessa tehtävä. Rakennusten korjausvelka on maassamme kasvanut huolestuttavan suureksi. Ehkä korjausrakentamisen hintakin pian laskee, jolloin se olisi
taloudellisestikin kannattavaa tehdä juuri nyt. Lisäksi tarvitaan uusien asuntojen rakentamista. Viime vuosien vähäinen vuokra-asuntojen rakentamisen määrä on lisännyt tarvetta nopeaan lisärakentamiseen, erityisesti kasvukeskuksissa. Hallituksen elvytyspaketissa on tähän hyviä tukivälineitä.

Elvytyksestä ei saa jäädä myöskään pysyviä kuluautomaatteja, joilla velkaannumme tulevaisuuteen. Meillä on jo nyt niin sanottu julkisen sektorin kestävyysvaje. Sitä ei voi korjata nyt, kun sukellamme taantumaan. Se pitää kuitenkin korjata heti, kun olemme taas kestävällä kasvu-uralla. Lisäksi kasvavien palvelutarpeiden haasteet odottavat meitä nurkan takana. Nyt käynnissä olevaa voimakasta velkaantumista pitää tavalla tai toisella hillitä. Menokurin tulee olla tiukkaa, niin valtiolla kuin kunnissa.

Elvytyksen tulee lisätä myös työllisyyttä. Työttömyys on pitkäaikaisen taantuman suurin uhka. Laajamittainen työttömyys syrjäyttää suuren määrän ihmisiä, tämä nähtiin viime laman aikana. Kun kasvu-uralle taas 2-3 vuoden kuluttua päästään, osa heistä on pois työvoimasta. Tämä on inhimillinen ja yhteiskunnallinen tragedia. Siksi työllisyyttä tulee ylläpitää ja työttömyyden mukanaan tuomia sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäistä kaikin mahdollisin keinoin.

Meidän on rakennettava silta harvinaisen syvän taantuman yli. Oikea-aikaisia, työllistäviä ja väliaikaisia talouden elvytysratkaisuja tarvitaan. Samalla on kuitenkin varauduttava siihen, että taantuma voi kestää pidempään kuin nyt arvellaan. Silloin uhkana on sillan katkeaminen. Nyt kun finanssikriisin osalta pahin on - toivottavasti - pian ohi, on muistettava, että reaalitalouden osalta pahin on kuitenkin edessä. Yritteliäisyydellä, yhteishengellä ja toisistamme huolehtimalla tästä kuitenkin selviämme.

Marco Roth
Tampere

Fundamentalistinen ateismi ja oikeus uskontoon

14.01.2009 19:49

Suurimmat seurakuntakunta yhtymät jukaisivat äskettäin Lasten kirkko-palvelun. ”Lastenkirkko.fi on virtuaalinen kirkko. Siellä lapset voivat tutustua kirkon symboliikkaan, jänniin tiloihin, kokeilla erilaisia toimintoja, katsoa videoita, pelata pelejä, tavata ystäviä, viettää aikaa ja chattailla.”

Kuinka ollakaan, asiasta nousi suuri haloo.  Moni on paheksunut lasten ”aivopesua”. Eräät henkilöt jopa katsoivat oikeudekseen suojella lapsia uskonnolta lähettämällä palvelun uskonnon vastaisia viestejä ja jopa alatyylistä viestiä. Keskustelupalsta jouduttiinkin sulkemaan jo avajaispäivänä.

Helsingin Sanomien TV-osastolla (paperilehti 14.1.09 D9) Kaija Martelius hyökkää Lajien synty-sarjalla ratsastaen uskonnon kimppuun otsikolla ”Uskonto on vaarallista”. Artikkelissaan Martelius taivastelee sitä, miten kyseisessä sarjassa professori Dawkins ei saa 15-16-vuotiaita brittilapsia luopumaan uskosta. ”Uskonto on kauhean vaarallista, koska sillä voi perustella mitä tahansa mielivaltaista käytöstä.” Toteaa Martelius.

Kyseinen professori Dawkins on mukana Britanniassa käynnissä olevassa ateisti-bussi projektissa.

Vapaa-ajattelijat saavat vapaasti rinnastaa kristinuskon natsismiin, eikä kukaan pidä asiattomana, että he tarjoavat eropalvelua toisesta yhteisöstä. Millainenkohan älämölö syntyisi, mikä joku pistäisi pystyyn eroavapaa-ajattelijoista.fi palvelun?

Fundamentalistisella ateismilla menee kovaa Suomessa.

Kristitty joutuu selittelemään ja puolustamaan vakaumustaan, mutta fundamentalisti-ateistit saavat evankelioida sielunsa kyllyydestä. Positiivinen sana uskosta on aivopesua, mutta ateismin levittäminen fiksua, filmaattista, ja jopa suotavaa.

On aivan poliittisesti korrektia tuoda oma ateisminsa esille esim. työpaikan kahvipöydässä, mutta oman uskonsa mainitseminen on epäkohteliasta.

Uskova ihminen on tyhmä, satuihin uskova ja mielikuvitukseton, joka ei osaa itse ajatella, vaan on papistoa sokesti totteleva zombie.

Kuitenkin ateismi on pelkästään usko, moraalivalinta. Aivan kuten kristitty, ei ateistikaan voi todistaa olevansa oikeassa.

Miksi siis ateistille on niin kova pala, että joku uskoo Jumalaan. Itseäni ei haittaa, vaikka osa ystävistäni ei usko Jumalaan. En minä heitä yritä käännyttää. Kuitenkin moni ateisti katsoo oikeudekseen käännyttä minut omaan uskoonsa.

Hyvin monelle usko on se asia, joka saa nämä jaksamaan vaikeina aikoina. Mitä pahaa siinä on? Onko väärin, jos joku saa lohtua siitä, että uskoo yliluonnolliseen henkilöön, joka välittää sinusta? Miksi en saisi uskoa, että´Jumala  rakastaa minua, vaikka välillä saatankin horjahtaa ”hyveellisestä” elämästä?

Ja vielä siitä ateisti-bussista. Sen slogan on itseasiassa virheellinen. Jumala kun todennäköisesti on olemassa.(http://www.guardian.co.uk/education/2004/mar/08/highereducation.uk1)

Santeri Kyröhonka
Helsinki

Kehitysyhteistyö

05.01.2009 13:45

Meillä vauras eliitti vaatii kehitysyhteistyövarojen lisäämistä ja siihen yhtyy myös ne, jotka ovat jotenkin toiminnassa mukana. He ovat painottamassa ja vaatimassa omien intressien perusteelta   kehitysyhteistyövarojen lisäämistä.

Jo nyt k.o. varoja jaetaan n. 2 milj. € päivässä ja  se on pois omilta vähäosaisilta, sairailta, vammaisilta ja vuodeosastoilla olevilta. Se on pois vanhustenhuollosta, kotisairaan huollosta.

Vuodeosastoilla valitetaan hoitohenkilökunnan vähyyttä kun ei ole varaa palkata tarvittavaa määrää hoitohenkilökuntaa. Potilaat joutuvat makaamaan omissa liemissään aivan liian kauan. Päättäjät matkaaavat ulkomaille jakamaan rahaa ja kiillottamaan omaa egoaan ja julkisuuskuvaansa. 

Toivoisin, että he tekisivät kehitysyhteistyömatkansa täällä kotimaan laitoksiin ja saisivat todeta käytännössä kuinka omat ovat heitteillä.

Jos on kova hinku  tehdä kehitystyötä ja siinä huono psyyke, niin sitä voi tehdä aivan hyvin omilla varoilla, se on silloin henkilökohtaista ja läheisempää. Ei kaikkea tarvitse  sälyttää toisille tai yhteiskunnalle ja pitää siitä kovaa mekkalaa. Kehitysyhteistyövarat pitäisi heti puolittaa ja käyttää toinen puoli kotimaan tarpeisiin.

Se puolikas joka käytetään ulkomailla pitäisi kanavoida avustusjärjestöjen kautta, sillä siellä apu menee perille. Yhteiskunnan suora tuki menee helposti kohdemaan eliitin taskuihin ja sen on myös käytäntö osoittanut. Hoidetaaan ensin omat, sillä meille se kuuluu.

Nim. Kulkuri

RSS-Feed RSS-Syöte