www.kd.fi » Osallistu! » Mielipidepalsta

Mielipiteitä

Helsinki rakentamaan vuokra-asuntoja!

24.09.2008 10:02

Osmo Soininvaara perää Helsingin kaupunkia rakentamaan omistusasuntoja. Perusteluna Soininvaaralla on laman ehkäisy, -90 luvun virheistä oppiminen ”Silloin rakennustoiminnan annettiin notkahtaa kovin alas ja loput pelastettiin rakentamalla vain ja ainoastaan aravavuokra-asuntoja.” Omistusasuntojen lisääminen ei ratkaise Helsingin krooniseksi muuttavaa asunto-kriisiä. On kieltämättä totta, että kaupungin omistusasunto tuotanto voisi tuoda tolkkua asuntojen hintoihin. Kaupungissa on kuitenkin yli 5 000 asunnotonta, ja kaupungin vuokra-asunto jonossa on yli 20 000 ihmistä. Tänä vuonna uusia kaupungin vuokra-asuntoja valmistuu 184 (3 taloa), ensi vuonna 220 (4 taloa). Kaikilla ei ole mahdollisuutta, tai edes halua, omistusasuntoon. Soininvaara unohtaa tyystin heidät. Omistusasunto voi pienituloiselle olla haave, mutta elämän reaaliteetit pakottavat asumaan vuokralla. Yksin asuva saattaa olla ihan tyytyväinen vuokrayksiöönsa tai -kaksioonsa. Elävässä ja toimivassa kaupungissa tarvitaan niin omistus-, kuin vuokra-asuntoja. Olen Soininvaaran kanssa samaa mieltä, että asuinalueet eivät saa muodostua liian yksipuolisiksi. Mutta Soininvaaran mallissa nimenomaan mentäisiin kohti yksipuolisia alueita. Pelkästään vuokra-asunnoista koostuvat alueet eivät ole hyvästä. Mutta onko pelkistä omistusasunnoista koostuva kaupunginosa yhtään parempi?

Santeri Kyröhonka
Helsinki

Kiiltokuvamainonta

24.09.2008 09:59

KD:n vaalijuliste on taas kaunis ja harmoninen, jopa siinä määrin ettei se todennäköisesti jätä pysyvää mielikuvaa kadun kulkijoille. Julisteessa ei ole mitään rosoista tai yllättävää, vaan se on helppo ja valmiiksi pureskeltu. Kuvallisen viestin pitäisi herättää kysymyksiä, ärsyttää tms. jotta "prosessorimme" lähtisi toimimaan.

Julisteen keskellä oleva kiiltokuva perheestä voi jopa kääntyä KD:ta vastaan. Millaisiakohan ajatuksia se herättää sinkuissa, eronneissa ja lapsettomissa, joita ainakin etelän suurissa kaupungeissa on valtaosa työikäisistä äänestäjistä. Eronneissa kuva voi herättää mm. tunteen omasta epäonnistumisesta. Kiiltokuva luo lisäksi sanattoman viestin normista ja kristillisestä ihanteesta, jota ei ole saavuttanut. Vaaliohjelmissa puhumme aina lämpimästi mm. maahanmuuttajista ja vammaisista, mutta emmekö ole riittävän rohkeita ottamaan heitä mukaan perhepotrettiin. KD:n mainnostava perhekuva ei ole kovin realistinen enää nykypäivänä, vaikkei kukaan rosoisuutta ja rikkinäisyyttä perheisiin haluaisikaan. Se vaan on fakta. Jos julisteen keskellä olisikin esimerkiksi mustaihoinen perheenpää ja down-lapsi, se jäisi mieleen ja tulisi lähemmäksi elämän satuttamia ihmisiä. Siihen voisi samaistua myös muutkin kuin arjalaiset äänestäjät. kaikesta huolimatta toivon KD:n vaalionnea, tämä vaan on lempiaiheeni, jota mielelläni repostelen.

Marjut V-H

Onko kenelläkään huolta?

24.09.2008 09:56

Onko kristillisdemokraateilla huolta television, videoitten ja internetin välityksellä koteihin tulvivasta väkivallasta ja irstaudesta? Itse en ole aikoihin kuullut, että kukaan teistä kansanedustajista olisi kommentoinut kyseistä asiaa, puhumattakaan että olisitte tehneet asialle jotakin!! Lapset ja nuoret tarvitsevat saastesuojelua. Välittääkö kukaan? Asia on painanut mieltäni jo pitkään ennen eilisiä tapahtumia. Onko vastuunkantajia?

Pirkko Tuominen
Hollola

Family first - vai mikä se oli..

18.09.2008 21:08

Family first - sanoo Dr. Phil miljoonille katselijoille melkein joka päivä. Hyvä ajatus ja tarkoitus, mutta ne työkalut perheen hoitoon. Mistä niitä lähtisi hakemaan? Kirjat hyvä, mutta ymmärränkö? Videot - hmm. Nyt jo viitenä kesänä, joista kolme viimeistä vastuutehtävissä olen vaimoni kanssa osallistunut avioliittoleirille - ei viikonloppu tms. vaan koko viikon kestävään kesällä pidettävään tapahtumaan Keuruun kauniissa maisemissa, jossa avioparit ovat, kuin ihmeen kautta, saaneet kokea sitä alkuseurustelun huumaa, jopa kymmenien avioliittovuosien jälkeen.

Ja ne työkalut. Niitä tosiaan monet ovat saaneet viedä ison pakin omaan arkeensa, kun viikon aikana asiat kerrotaan ja johdatetaan loogisesti ja ymmärrettävästi puolisojen erilaisuudesta kommunikointiin ja anteeksiantoon. Ja kun vanhempien liittoon ilmestyy - ehkä jopa vuosien jälkeen rakkaus, huomaavaisuus, läsnäolo ja keskustelu, joka saa perheissä aikaan mm. rauhaa, turvallisuutta ja hyväksyntää. Huuto lakkaa, tavarat ei lennä, ketään ei vahingoiteta/loukata.

Onko sinulla oikeat työkalut itsellesi ja ennen kaikkea niille monille läheisellesi, jotka kipuilevat omissa ongelmissaan?! Pommia ei tarvitse räjäyttää, vaan sen voi my ös purkaa, jos kiinnostus vastaaviin leireihin saataisiin tuotua osaksi yleissivistävää koulutusta tässä yhteiskunnassa. Häpeä heille, jotka omaa tietämättömyyttään ja ylpeyttään arvostelevat näitä leirejä "meillä ei ongelmia ole" tms., joissa edelleen ja joka kesä tapahtuu IHMEITÄ!

Yhteiskunnaliset ongelmat lähtevät kotoa, joista puuttuvat ne oikeat työkalut. Kantakaamme vastuuta lähimmäisistämme, mutta aloittakaamme uudistus parempaan perhe elämään omasta parisuhteestamme. Muutos parempaan elämään on lähempänä kuin luuletkaan. Ole rohkea ja kanna vastuusi perheestäsi ja sitä kautta läheisistäsi! Nähdään kesällä ja koetaan ihme yhdessä! =D lisätietoja: www.isokirja.fi

Kenneth Åhlgren
Vihti

Miksi musliminaiset halutaan eristää yhteiskunnasta?

17.09.2008 11:42

Jo viime keväänä alkanut, mutta kesän aikana lähes unohtunut keskustelu musliminaisten uimahallivuoroista on Iivi Anna Masson kirjoituksen ansiosta noussut uudestaan esille. Keskustelu on kuitenkin vellonut sen ympärillä, onko musliminaisten oma uimahallivuoro ”positiivista syrjintää”, vai syrjitäänkö nyt ei-muslimeja. Itse pidän ”positiivista syrjintää” erisummallisena terminä. Se on vain kaunisteleva sille, että jotain ryhmää suositaan toisen kustannuksella. En usko, että ravintola voisi ”positiivisesti syrjiä” homoseksuaaleja, ja kieltää sisäänpääsy heteroseksuaaleilta. Kokonaan tuntuu unohtuneen se seikka, että rajaamalla uimahallivuoron musliminaisille, käytännössä hyväksytään heidän eristäytymisensä / eristämisensä yhteiskunnasta.

Britanniassa on herätty pikku hiljaa huomaamaan se, että maahanmuuttajaryhmien eristäytyminen omiin oloihinsa on johtanut siihen, että jopa toisen ja kolmannen polven siirtolaisissa on ihmisiä, jotka eivät osaa englantia. Yleensä nämä ovat naisia, jotka elävät tiukasti ”vanhan maan” tapojen mukaan. Kielitaidottomina he ovat täysin miestensä armoilla. Helsingin kaupunki on nyt tukemassa tätä eristäytymistä/eristämistä. Missään nimessä nyt ei ole kyse musliminaisten ”positiivisesta syrjinnästä”.

Kyse on siitä, onko musliminaisilla oikeus elää tasavertaisina naisina yhteiskunnassa. Siitä, onko heillä oikeus tavata muita naisia. Musliminaisten uimahallivuoro voi tuntua pieneltä asialta, mutta se on yksi askel siihen, että musliminaiset saavat/pystyvät seurustelemaan vain toisten musliminaisten kanssa. Näin luodaan pohjaa sille, että ainakin osa näistä naisista tuomitaan elämään tiukan patrialkaalisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnassa, jossa heillä ei ole ihmisarvoa.

Onko siis tosiaan kyse ”positiivisesta” syrjinnästä. Ainoa syy, miksi uimahallivuoro varataan yksinomaan musliminaisille on halu estää heidän seurustelemisensa ei-muslimien kanssa. Miksi siis uimahallivuoroa ei varata pelkästään naisille? Näin muslminaiset voisivat käydä uimahallissa rikkomatta uskontonsa sääntöjä, ja samalla pysyä yhdenvertaisina kansalaisina.

Santeri Kyröhonka
Helsinki

Alkoholi ja päihteet

17.09.2008 11:41

Luin eräästä valtalehdestä hälyttävää tietoa suomalaisten alkoholin käytön runsaudesta. Suomessa avataan koskenkorvapullo joka kolmas sekunti. Tämä totuus selviää kiistattomasti Alkon myyntitilastosta.Suomessa myytiin v. 2007 Koskenkorva viinaa litroissa 5 666 223 litraa. Vuodessa on 31 536 000 sekuntia,silloin se tarkoittaa että koskispullon korkki narahtaa joka kolmas sekunti.Jokainen voi tästä vetää omat johto päätökset, missä Suomessa mennään ja mitä on edessä päin.Entistä enemmän alkoholi-, päihdeongelmaisia.

Entistä enemmän sosiaalisia ongelmia. Lisääntyvä fyysisten ja psyykkisten ongelmaisten joukko jne. Nyt tarvittaisiin enemmän mm julkisuuden henkilöitä jotka rohkeasti näyttäisivät elämällään ja puheillaan,että alkoholi ja muut päihteet eivät lainkaan ole välttämättömiä elämässä, päin vastoin.T oivottavasti he rohkeasti astuvat esiin, näin näyttäen nuorisolle esimerkkiä ja näin edes auttavat valitsemaan päihteettömän elämän.Raitis elämä on parasta huumetta.

Timo Räihä
Lahti

Sakkouhka kenties ratkaisu

17.09.2008 11:36

Roskajien pitäisi mielestäni sakottaa Suomessa. Tässä päivässä ja ajassa meillähän on virkoja missä sakotetaan väärin parkkeeroiduista ajoneuvoistakin. Niin miksi ei roskaaminen? Maissa joilla on korkeat sakot, siis aivan älyttömät korkeat sakot, niin siellä on vain paljon puhtaampaa. Perusteena olisi että jokaisella kansalaisella on oikeus siistiin ympäristöön.

Miten tämä sitten onnistuisi käytännössä? Jaa - kuten yliajonopeudet tietenkin, kuten tiedätte sekin on laitonta, vaikka useat niin toimivat. Eihän kaikki tiet ole valvottuja ja ne jotka saisi työtä tämän roskaamis-kulttuurin myötä eivät todellakaan voi olla kaikissa paikoissa samaan aikaan. Mutta uhka siitä tai pelko tai joku muu että saisi käteensä 500 sadan euron sakot yhden karkki-paperin heittämisestä on jo sen väärti. Olen varma siitä ettei kestäisi kauan aikaa ennen kuin ihmiset pitäisivät huolen etteivät roskaa. Pitää ottaa tiukat keinot hyväkseen että kansankin tämänkin huonon tottumuksensa menettää.

Kenneth Leisti
Jakobstad

Pelaamiseen sopiva ikä

10.09.2008 05:55

Eduskunnassa on keskusteltu pelaamisesta, liikapelaamisesta ja lottoamisesta sekä sopivasta iästä tähän vähän älyä ja paljon onnea vaativaan urheiluun. Mielestäni 16 vuotta olisi sopiva ikäraja (tai jopa nykyinen 15) - täysi-ikäisyyden vaatimus on liiallista holhoamista ja pelaamisen haittoja vain näennäisesti ehkäisevä toimenpide. Olen tutkinut ja kirjoittanut lasten liika- eli ongelmapelaamisesta (A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton projekti 1999).

Käsitykseni ja tutkimuksen mukaan lasten osalta suurimmat uhkatekijät sijoittuvat varhaisen teini-iän vuosiin, 11-15. Riskit kun ovat yhteydessä lapsen ja nuoren muuhun psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä niihin liittyviin pulmiin. En näe mitään syytä, miksi 16 vuotta täyttänyt ei voisi lotata tai pelata muita veikkauspelejä, joilla on myös oma positiivinen ja hauska, jopa kehittäväkin puolensa. Sikäli kuin ne nyt edes ovat nykynuoria kovinkaan kiinnostavia! Vaarojahan toki täynnä on maailman tie joka tapauksessa...

Muiden raha- ja kasinopelien osalta 18 -v. ikäraja on ihan perusteltua. Myös niiden koukkuun jääminen on paljon suurempi riskitekijä kuin perinteisten onnenpelien. Kiellot ja rajoitukset eivät sinällään millään eivätkä milloinkaan voi estää kaikkien ongelmien syntyä. Siihen tarvitaan paljon muita toimia ja resursseja.

Aila Wallin
Vantaa

Maksattavatko eläkevakuutusyhtiöt tappionsa vuokralaisilla?

09.09.2008 06:12

Asumisen Hinta Alas (AHA) -kansalaisliikkeen käynnistäjä YTL Eric Hällström pitää erittäin todennäköisenä, että Suomen suurimmat eläkevakuutusyhtiöt tulevat maksattamaan osan subprime-seikkailunsa miljarditappioista omistamiensa vuokra- ja asumisoikeustalojen asukkailla.

Asukkailla ei ole tässä markkinatilanteessa mitään muita keinoja korotusten estämiseen kuin www.adressit.com/asumisen-hinta-alas adressin kerääminen saadakseen poliittiset päättäjät ja viranomaiset suojelemaan asukkaita häätäviltä hinnankorotuksilta. Yhtiöt keräsivät vuosina 2004 - 2007 tavallista kovemmin vuokrankorotuksin puskureita, mutta niiden käytöstä ja riittävyydestä subprime-tappioiden paikkaamiseen ei ole takuita.

Eric Hällström
Helsinki

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden nettirekisteri vaarantaa potilasturvallisuuden!

07.09.2008 08:19

Hallitus on hyväksynyt terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisterin julkaisemisen netissä. ”Rekisteristä selviäisi terveydenhuollon ammattihenkilön nimen ja rekisteröintinumeron lisäksi tämän syntymävuosi ja ammattipätevyys, maininnat mahdollisista erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärioikeuksista sekä tiedot ammattipätevyyden rajoituksista.” (SMT:n tiedote 21.8.2008). Rekisterin nettijulkaisua perustellaan seuraavasti ”Julkisen tietopalvelun avulla kansalaisen olisi nykyistä helpompi varmistua ennen hoitoa siitä, että terveyspalvelun tarjoaja todella on viranomaisen valvoma, koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilö.” (SMT:n tiedote 21.8.2008)

Kokonaan on unohtunut alan työntekijöiden yksityisyyden suoja, josta mm. ammattiliitot ja tietosuojavaltuutettu ovat huomauttaneet. Mutta pelottavinta kyseisessä rekisterissä on se, että se mahdollistaa vakuuttavan esiintymisen alan ammattihenkilönä. Rekisteri pitää sisällään tiedot, joiden avulla identiteettivaras voi helposti hakea terveydenhuolto alan töitä toisen henkilön identiteetillä. Työnantajan tekemä tarkistus TEO:sta tuottaa oikeat tiedot, jolloin huijari pääsee töihin. Etenkin alalla vallitsevan työvoimapulan aikana vakuuttavasti esiintyvä huijari pystyisi siis pääsemään töihin vaikka työnantaja tarkistaisikin tiedot. Asiaa epäilevä potilaskin löytäisi vain täsmäävät tiedot, jolloin vain sattuma, tai vakava vahinko paljastaisivat huijarin. Jo ”pelkkä” yksityisyydensuojakin vaatii, että kyseistä rekisteriä ei julkaista netissä. Mutta vielä vakavampaa on se, että rekisterin julkaiseminen vaarantaa konkreettisesti potilasturvallisuuden!

Santeri Kyröhonka 
Helsinki

Onko roskiksia liian vähän, vai emmekö me vain välitä?

03.09.2008 10:45

Nyt 1000 roskakorin ”kadottua” Helsingistä on taas noussut pinnalle keskustelu roskakoreista, niiden koosta ja määrästä. Etenkin mäyräkoirien ”nahat” ja tyhjät pizzalaatikot koetaan ongelmiksi, koska ne eivät mahdu standardi roskakoriin. Niitä siis näkee etenkin kesäisin puistojen nurmikoilla. Vaaditaan siis enemmän ja isompia roskakoreja. Pekka Sauri, ympäristöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja toteaa roskakorien määrästä tämän päiväisessä HS:ssä: ”Seuraavan roskiksen pitäisi näkyä, että ihminen vie [roskan] sinne”. Mutta parantuisiko tilanne roskakoreja lisäämällä? Jos ne olisivat riittävän suuria pizzalaatikoille? Uskallan epäillä.

Kun viime kesänä kävin Vilnassa, pisti silmääni eräs seikkaa. Roskakoreja sai etsiä. Vain osalla bussipysäkeistä tuntui olevan roskakori. Mutta silti kaduilla ja puistoissa ei ollut pahemmin roskia. Ei Britanniassakaan matkustellessani joka puolella ole ollut roskakoreja, ja silti ihmiset eivät heitä roskia maahan. Glasgowiin saavuin aikoinaan hieman ennen kello kuutta sunnuntai aamuna. Keskustan ”bailualue” oli siisti. Ei rikottuja pulloja, ei hampurilaispaikkojen kääreitä kuin satunnaisesti. Vika ei siis ole roskakorien määrässä, vaan meissä itsessämme. Me emme välitä. Itse kannatan sitä, että ainakin isompiin ja suosituimpiin puistoihin sijoitetaan isompi roskalaatikko jonnekin sopivaan paikkaan, jonne ne pizzalaatikot ja muut isommat roskat voidaan piknikin jälkeen viedä. Mutta ei isommat, eikä useammat roskalaatikot auta, mikäli me emme välitä.

Santeri Kyröhonka

RSS-Feed RSS-Syöte