www.kd.fi » Osallistu! » Mielipidepalsta

Mielipiteitä

Metropoli syntymässä?

28.10.2008 10:02

Vaalien tulos sai aikaan kiihtyvän keskustelun Helsingin ja Vantaan yhdistymisestä. KD:lla ja sen edustajilla on ilmeisesti ollut tähän yleisesti varovaisen nihkeä kanta, jos olen oikein ymmärtänyt. Itse olen kuntaliitoksen kannalla. Sanoin julkisesti jo pari vuotta sitten maailman metropoleja kolunneena, että kymmenen vuoden sisällä Suomenkin pääkaupunkiseutu on yhdistynyt. Ja miksei olisi?

Lähes kaikki länsimaiset pääkaupungit ovat metropoleja, olleet jo pitkään. Ilmeisesti sillä on hyviä puolia enemmän kuin huonoja. Historiallisesti ajatellen yhdistyminen on itse asiassa vain paluuta juurille - onhan Vantaan alue ollut Helsingin pitäjää jo aikojen alusta. Asutus on aikaa myöten rakentunut luontevasti ilman kuntarajoja; tälläkin hetkellä Helsinkin muuttuu Vantaaksi lähes keskeltä katua monissa paikoin.

Tulevaisuutta ajatellen puolestaan keskeisen logistiikan eli lentoaseman ja sataman kuuluminen hallinnollisesti yhteen on myös enemmän kuin luontevaa ja kannattavaa. Asuntopolitiikan edut ovat myös selkeitä, tässä lainaan kokoomuslaisia: Helsinki saa lisää tilaa ja Vantaa lisää hyviä veronmaksajia. Tietysti haittojakin on, mutta niitä voidaan välttää tai ainakin minimoida. Yhdistymisen ei tietenkään pidä olla Vantaan sulautumista Helsinkiin, vaan on luotava aivan uutta synergiaa ja rakennettava uusi, toimiva hallintomalli, jossa molemmat hyötyvät.

Aila Wallin
Vantaa

Katse pääkäupunkiseudulle Päivi!

28.10.2008 10:00

Arvoisa Pj, Sanoit olevasi ennenkaikkea tyytyväinen oman perheesi menestykseen Riihimäellä, eihän vain puolue ole sen jakojäännös? Ex-riksulaisena voin todeta sinulle, että nykyisessä kotipaikassani pääkaupunkiseudulla asuu tulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisista ja 40-kertaisesti ihmisiä Riihimäkeen verrattuna.

Vaalityössä Vantaalla mukana olleena voin sanoa, että KD ei voi olla tyytyväinen menestykseensä pääkaupunkiseudulla: Vantaa -1 paikka, Espoo ja Helsinki ei muutosta. Tämä siitä huolimatta, että turuilla ja toreilla oltiin tuulessa ja tuiverruksessa ja mainoksia jaettiin talkootyönä, niin, että reisilihaksia pakotti.

Itse huomasin, että KD ei juurikaan satsannut televisioon, internettiin ja jopa lehtien jako oli kooditaloista kiinni. Resurssit on saatava jatkossa kuntoon ja myös kampanjarahat kentälle ! Emme voi olla tähän tulokseen tyytyväisiä pääkaupungissamme, joka on ylivoimaisesti suurin kasvukeskus maassamme.

Eräs KD-Vantaalainen

Ei todellakaan näin Bjarne!

23.10.2008 09:19

Kauhukseni luin tänään Bjarne Kalliksen ehdottaneen TV-maksun sitomista asuntoihin ja liikehuoneistoihin. Toisin sanoen pakollista TV-maksua, riippumatta siitä onko asunnossa TV:tä. Tovi meni ennen kuin uskoin, että oman puolueeni eduskuntaryhmän puheenjohtaja esittää pienituloisten ja pienyrittäjien kyykyttämistä. Olen samaa mieltä, että YLE:n rahoitus on uusittava, mutta pienituloisia ja pienyrittäjiä ei saa laittaa maksumiehiksi. Kalliksen malli tarkoittaa, että YLE rahoitetaan verolla, joka on saman suuruinen kaikille. Eli 50 000 vuodessa tienaava maksaa saman kuin kansaneläkkeen perusosalla elävä eläkeläinen.

Onko tämä Bjarne sinusta oikein? Esim. parturi/kampaamo-yrittäjä joutuisi maksamaan myös TV-maksun, vaikka TV:tä ei liikehuoneistossa olisi. Edes TEOSTO ei veloita maksujaan yrittäjältä jos tämä ei soita radiota tai musiikkia asiakkailleen. Vuokralla-asuville Kalliksen malli kävisi myös kalliiksi. ehdotettu maksu toisi minimissään 15-20€ korotuksen vuokriin. Ja kun tuohon lasketaan päälle maksun keräyskulut esim. kaupungille tai vuokra-asuntoyhtiölle, niin käytännössä vuokralla elävä maksaisi enemmän kuin omistusasunnossa elävä. Onko tämä Bjarne sinusta oikein? YLE:n rahoitus tulee uudistaa ja turvata. Rahoitus voidaan kyllä siirtää verotukseen, mutta ei missään nimessä tasasuuruisena kaikille.

Santeri Kyröhonka
Helsinki

Arava-asukkaille tulossa kovat korotukset

16.10.2008 09:58

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä laki (HE 136/2008), joka mahdollistaa valtion lainoittamien vuokra- ja asumisoikeustalojen vapauttamisen arava-hintarajoituksista jo vuoden 2009 alusta alkaen. Hallitus arvelee saavansa vapautuksen yhteydessä satoja miljoonia euroja taloyhtiöiltä lainojen nopeutettuina takaisin maksuina. Hintarajoituksista vapautuvissa taloissa on odotettavissa reippaita korotuksia etenkin jos talot vaihtavat omistajaa kovilla hinnoilla. Asiasta on tarkempaa tietoa osoitteen www.freewebs.com/asumisenhintaalas linkissä "Lakipommi 136".

Hyvillä alueilla asuville eläkeläisille ja työttömille tilanteesta tulee ensimmäisenä kestämätön, mutta pian myös muille. Tilastokeskuksen SASO:lle tekemän laskelman mukaan joka kolmannella vuokralaisella ja asumisoikeusasukkaalla on jo nyt suuria vaikeuksia selvitä asumisen kustannuksista. Ei ihme, jos monilla joutuu usko hyvyyteen ja rakkauteen kovalle koetukselle. Välittäviä lähimmäisiä nyt kaivataan ja myös poliittista toimintaa Jeesuksen opetusten pohjalta.

Eric Hällström
Helsinki

Mitkä palvelusetelit?

14.10.2008 10:47

Ihmisten kysellessä vaaliteemojani olen toistuvasti joutunut selittämään mitä palvelusetelit ovat. Tässä on siis lyhyt selitys siitä, mitä ne ovat ja miten ne mielestäni voisivat parantaa yhteisiä palvelujamme.

Palvelusetelit toimivat käytännössä niin, että mikäli esimerkiksi vanhukselle on myönnetty kunnan toimesta kotihoitoa kaksi kertaa viikossa, niin kunnan tarjoaman palvelun sijaan vanhus voi valita vastaanottaa palvelusetelin. Tämä palveluseteli on arvoltaan sama kuin mitä palvelun tuottaminen maksaisi kunnalle. Vanhus voi tällä palvelusetelillä ostaa palvelun yksityiseltä palveluntarjoajalta tai vaikka toisen kunnan kunnalliselta palveluntarjoajalta. Mikäli palvelu on kalliimpi kuin kunnan palvelu, pitää vanhuksen maksaa erotus itse.

Kertoessani palveluseteleistä olen saanut vastaukseksi epäuskoisia katseita. Joku on sanonut, että idea on hyvä, mutta "tuleeko tosta ikinä mitään". Palvelusetelit eivät ole mikään utopinen tulevaisuuden juttu, niitä on käytetty menestyksekkäästi myös Helsingissä. Miksi kuntavaaleissa pitäisi sitten puhua palveluseteleistä? Sosiaali- ja terveysministeriö kokoaa palveluseteleitä koskevat säädökset laiksi, joka tulee voimaan 2009. Sen mukaan kunta saa päättää, missä palveluissa palveluseteli otetaan käyttöön. Ja kunnan päätöksentekohan on yhtä kuin valtuutettujen päätöksenteko, josta näissä vaaleissa on kyse.

Toinen epäilyksen aihe liittyy yksityistämiseen. "Oletko yksityistämässä kaikki palvelut?" No en ole. Mielestäni kunnan tulee järjestää kaikki palvelut. Järjestämisellä tarkoitan sitä, että kunta viime kädessä vastaa palveluista ja valvoo, että ne ovat laadukkaita. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tärkeää ei ole se kuka palvelut toteuttaa vaan se, että kuntalaiset tulevat hoidetuiksi ja palvelut ovat hyviä. Yksityiset palveluntarjoajat joutuvat elantonsa saamiseksi keksimään uusia ratkaisuja ongelmiin, joihin kunnallisella puolella ei työkiireiltä välttämättä ole aikaa tai halua.

Itse yrittäjänä tiedän, että uudistuminen ja uuden oppiminen on elinehto. Haluan samanlaista ajattelua myös kuntien palveluntuotantoon. Palvelusetelit olisivat yksi keino, jolla saisimme tämän uudistuksen liikkeelle. Täytyy myös muistaa, että palveluseteli on aina valinnainen. Palvelusetelin sijaan voi aina myös valita kunnallisen palvelun.

Miksi näistä palveluseteleistä ei sitten puhuta enempää? Vaaliaika on loppujen lopuksi hyvin lyhyt. Vain noin kuukauden ajan mediassa annetaan kuntavaaliasioille tilaa ja toden teolla kampanjat mylläävät vain pari viikkoa. Niin raadolliselta kuin se kuulostaakin, ihmisiä ei haluta tylsistyttää palveluseteleillä, kun voidaan toitottaa kuinka monta miljoonaa enemmän me annamme palveluihin kuin te. "Palvelut paremmiksi" taitaa olla parempi ja helpompi slogan kuin kertoa miten se parannus tehdään.

Markus Kalliola
Helsinki

Vastuullinen aikuisuus perheessä

12.10.2008 22:24

Perhe on yhteiskunnan ehkä tärkein sosiaalinen instituutio. Perheessä yhdistyy ainutlaatuisella tavalla keskinäinen huolenpito ja yhteisvastuu. Hyvä perhe-elämä rakentuukin keskinäisestä kunnioituksesta, luottamuksesta ja anteeksiantamisesta. Perhe on parhaimmillaan jäsentensä kasvun paikka, jossa jokaisella on mahdollisuus kokea tulevansa rakastetuksi. Perheen tulisi olla lapselle ja nuorelle se paikka, jossa perheenjäsenet oppivat toistensa huomion ottamista, jakavat iloja ja suruja, yhteistä aikaa ja kotitöitä.

Tutkimusten mukaan ihmiset pitävät terveyden ohella juuri perhettä elämänsä tärkeimpinä asioina. Perheen tärkeä arvo tulee jo sinänsä tunnustaa myös yhteiskunnallisesti. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Juuri perheessä luodaan ihmisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin perusta. Lapset ja nuoret tarvitsevat vanhemmiltaan fyysisen turvan lisäksi aivan tavallista arjen makuista, sitä lihapullakastikkeelta tuoksuvaa yhdessäoloa, vuorovaikutusta ja ohjausta. Juuri vanhemmuuden ja huoltajuuden tuleekin olla yhteiskuntamme erityisen arvostuksen ja tuen kohteena.

Lasten ja nuorten kasvatusta tukeva tukiverkko on päässyt yhteiskunnassamme monin paikoin repeilemään. Kunnallisia palveluja tuleekin kehittää tukemaan nykyistä paremmin vanhempia ja koteja kasvatus- ja hoivavastuussa. Vanhemmille tulee ehdottomasti antaa lompakossa tuntuva mahdollisuus valita lastensa hoitomuoto. Lapsen syrjäytymisen aiheuttamat kustannukset kaatuvat myöhemmin kunnallisten palvelujen lisäkuormitukseksi. Yksilön tarpeita korostava mielihyväkulttuuri onkin aivan erityinen haaste perheille, vanhemmuudelle ja lähimmäisyydelle. Nykyajalle tyypillinen arvoympäristö korostaa yksilön itsenäisiä valintoja ja elämyksellisyyttä yhteisöllisyyden sijaan.

Perheyhteisön ja lähipiirin merkitys kasvaa. Isovanhempien ja lähiyhteisön rooli on yhä tärkeämpi, ehkä tärkeämpi kuin koskaan. Jokainen meistä tarvitsee ympärilleen tukiverkoston. Siihen voi kuulua sukulaisia, ystäviä, naapureita. Useamman sukupolven muodostamia perheitä ei enää juuri ole. Monesti pitkät välimatkat vaikeuttavatkin yhdessäoloa. Vastuullinen aikuisuus edellyttääkin meiltä jokaiselta tietoisuutta siitä, että tahtoen tai tahtomattaan aikuinen toimii aina mallina ja esikuvana lapsille ja nuorille.

Tarja Saurio
luokanopettaja/vararehtori
valtuuston 2.varapuheenjohtaja
Orivesi

Lakiesitys suistamassa sadat tuhannet asukkaat markkinoiden armoille

07.10.2008 15:07

Lakiesitys 136 muuttamassa valtion lainoittamat vuokra- ja aso- talot rajattoman rahastuksen välineiksi jo tammikuussa 2009. Sadat tuhannet vuokralaiset ja asumisoikeusasukkaat joutumassa markkinoiden armoille. Asumisen Hinta Alas (AHA) -kansalaisliikkeen käynnistäjä YTL Eric Hällströmin mielestä tästä syksystä tulee sotien jälkeisen asuntopolitiikan synkin, mikäli kyseinen laki hyväksytään. Lain valmistelu on tehty asukkailta salassa ja sen dramaattiset vaikutukset on kääritty hyväksyttävältä näyttäviin sanamuotoihin ja painotuksiin. Hällström pitää vuokralaisten ja asolaisten ainoana toivona hintahäädöiltä pelastumiseen medioitten mahdollista rohkeutta tarjota pian yleisöilleen tietoa kansalaitoiminnan mahdollisuudesta eli AHA-adressista, joka on osoitteessa www.adressit.com/asumisen-hinta-alas. Myös oppositon nopea yhteinen välikysymys voisi estää lain etenemisen. AHA-kansalaisliikkeen nettiosoite on www.freewebs.com/asumisenhintaalas

Eric Hällström
Helsinki

Kuka vierelles jää?

07.10.2008 05:41

Mitä lähemmäs jokin asia ihmistä tulee, sitä paremmin sitä myös ymmärtää. Tämä pätee myös politiikkaan. En ole lääkäri tai sairaanhoitaja, mutta olen viime aikoina saanut läheltä nähdä ja kuulla paljon sellaista, joka hämmästyttää ihmisten kohtelussa suomalaisessa vanhustenhoidossa. Tunnen erään yli 90-vuotiaan naisen, joka pyörtyy tai kaatuu milloin minnekin ja kävelee vaivoin ja tarvitsee siihen aina tukea. Hänelle ei kuitenkaan myönnetä hoitopaikkaa vanhainkodista, koska "kunto on liian hyvä".

Toinen henkilö on ystäväni iäkäs naapuri Töölössä, jonka ystäväni on tavannut muun muassa rappukäytävästä keskellä yötä pyjama päällä aikomuksena lähteä Sysmään. Sama iäkäs leskirouva pelkää asua yksin koska pelkää itse itselleen aiheuttamia tempauksia. On tietysti hyvä asia, että mikäli ihminen haluaa asua kotona ja siihen pienellä vulla pystyy, kaupunki sen mahdollistaa. Kotona asumisen tukeminen on kaupungille taloudellisesti kannattavaa ja usein myös iäkkäille ihmisille mieluisaa. Raja mieluisan asumisen tukemisen ja taloudellisen säästämisen aiheuttaman pahoinvoinnin välillä on kuitenkin häilyvä.

Iäkkäiden ihmisten kohtelu tuli vieläkin lähemmäs minua viime keväänä, kun mummoni terveys heikkeni ja lääkäri antoi hänen itsensä päättää tehdäänkö tutkimuksia. Mummohan "oli niin vanha, ettei välttämättä kannata rasittaa tutkimuksilla." No tutkittiin sitten myöhemmin, kun kivut yltyivät liian koviksi ja löydettiin murtumia selkärangasta ja iso mahahaava, jonka lievittämiseen mummo oli syönyt Buranaa. Tarvitsemme ihmisten hoitoon inhimillisyyttä. Sitä, että ihmisiä kohdellaan yksilöinä, eikä esimerkiksi ratkaisua kotona asumisen ja hoivapaikan välillä tehdä tilastollisia todennäköisyyksiä tuijottaen tai henkilön sairauslistan perusteella. Emme saa myöskään jättää vastuuta sairaiden vanhusten diagnooseista heille itselleen vaan heitä pitää hoitaa kuten "tuottavia" yhteiskuntamme yksilöitä.

"Kuka vierelles jää?" on kysymys jonka eteen joudumme kaikki joskus. Arvokas vanheneminen pitäisi mahdollistaa kaikille. Itse luulin pitkään, että yhteiskuntamme on tämän asian suhteen hyvällä tolalla - olin väärässä.

Markus Kalliola
Helsinki

RSS-Feed RSS-Syöte