Keskiviikko 16. lokakuuta 2019

KD-lehti » Juttuarkisto » Mielipidepalsta

Mielipidepalsta

Fundamentalistinen ateismi ja oikeus uskontoon

14.01.2009 19:49

Suurimmat seurakuntakunta yhtymät jukaisivat äskettäin Lasten kirkko-palvelun. ”Lastenkirkko.fi on virtuaalinen kirkko. Siellä lapset voivat tutustua kirkon symboliikkaan, jänniin tiloihin, kokeilla erilaisia toimintoja, katsoa videoita, pelata pelejä, tavata ystäviä, viettää aikaa ja chattailla.”

Kuinka ollakaan, asiasta nousi suuri haloo.  Moni on paheksunut lasten ”aivopesua”. Eräät henkilöt jopa katsoivat oikeudekseen suojella lapsia uskonnolta lähettämällä palvelun uskonnon vastaisia viestejä ja jopa alatyylistä viestiä. Keskustelupalsta jouduttiinkin sulkemaan jo avajaispäivänä.

Helsingin Sanomien TV-osastolla (paperilehti 14.1.09 D9) Kaija Martelius hyökkää Lajien synty-sarjalla ratsastaen uskonnon kimppuun otsikolla ”Uskonto on vaarallista”. Artikkelissaan Martelius taivastelee sitä, miten kyseisessä sarjassa professori Dawkins ei saa 15-16-vuotiaita brittilapsia luopumaan uskosta. ”Uskonto on kauhean vaarallista, koska sillä voi perustella mitä tahansa mielivaltaista käytöstä.” Toteaa Martelius.

Kyseinen professori Dawkins on mukana Britanniassa käynnissä olevassa ateisti-bussi projektissa.

Vapaa-ajattelijat saavat vapaasti rinnastaa kristinuskon natsismiin, eikä kukaan pidä asiattomana, että he tarjoavat eropalvelua toisesta yhteisöstä. Millainenkohan älämölö syntyisi, mikä joku pistäisi pystyyn eroavapaa-ajattelijoista.fi palvelun?

Fundamentalistisella ateismilla menee kovaa Suomessa.

Kristitty joutuu selittelemään ja puolustamaan vakaumustaan, mutta fundamentalisti-ateistit saavat evankelioida sielunsa kyllyydestä. Positiivinen sana uskosta on aivopesua, mutta ateismin levittäminen fiksua, filmaattista, ja jopa suotavaa.

On aivan poliittisesti korrektia tuoda oma ateisminsa esille esim. työpaikan kahvipöydässä, mutta oman uskonsa mainitseminen on epäkohteliasta.

Uskova ihminen on tyhmä, satuihin uskova ja mielikuvitukseton, joka ei osaa itse ajatella, vaan on papistoa sokesti totteleva zombie.

Kuitenkin ateismi on pelkästään usko, moraalivalinta. Aivan kuten kristitty, ei ateistikaan voi todistaa olevansa oikeassa.

Miksi siis ateistille on niin kova pala, että joku uskoo Jumalaan. Itseäni ei haittaa, vaikka osa ystävistäni ei usko Jumalaan. En minä heitä yritä käännyttää. Kuitenkin moni ateisti katsoo oikeudekseen käännyttä minut omaan uskoonsa.

Hyvin monelle usko on se asia, joka saa nämä jaksamaan vaikeina aikoina. Mitä pahaa siinä on? Onko väärin, jos joku saa lohtua siitä, että uskoo yliluonnolliseen henkilöön, joka välittää sinusta? Miksi en saisi uskoa, että´Jumala  rakastaa minua, vaikka välillä saatankin horjahtaa ”hyveellisestä” elämästä?

Ja vielä siitä ateisti-bussista. Sen slogan on itseasiassa virheellinen. Jumala kun todennäköisesti on olemassa.(http://www.guardian.co.uk/education/2004/mar/08/highereducation.uk1)

Santeri Kyröhonka
Helsinki