Maanantai 27. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Yritysten likviditeettiongelma johtaa talouden pysähtymiseen / Företagens likviditetsproblem leder till ekonomisk stagnation

Yritysten likviditeettiongelma johtaa talouden pysähtymiseen / Företagens likviditetsproblem leder till ekonomisk stagnation

13.11.2014

Peter Östman

Finanssikriisi osoitti, ettei pankkien aiempi sääntelyjärjestelmä, Basel II, ole onnistunut pankeille koituvien riskien ehkäisemisessä riittävästi. Tämän vuoksi Baselkomitea valmisteli uuden kattavan Basel III -säännöstön pankeille. Sen tavoite oli hyvä, toisin sanoen vahvistaa pankkien kykyä kestää tappioita ja vähentää uusien kriisien todennäköisyyttä.
Basel III:n tultua vuonna 2013 voimaan huomattiin kuitenkin pian jälkiseuraamuksia pankkien valmiudessa myöntää käyttö- ja investointipääomaa yrityksille ja kotitalouksille. Basel III:n myötä pankeilta vaaditaan enemmän parempilaatuista pääomaa sekä aivan uusia likviditeettiehtoja. Pankkien kiristyneiden vakavaraisuusvaatimusten myötä myös vakavaraisten yritysten on nykyisin vaikeaa saada käyttöpääomaa. Jopa asuntomarkkinoita on koeteltu ja ne ovat seisahtuneet.
Asuntomarkkinoiden pysähtyminen johtuu siitä, että luotettavien rakennusyritysten on vaikeaa saada rahoitusta projektin aloittamiselle. Myös potentiaalisen asunnonostajan on yhä vaikeampaa saada rahoitusta. Yrityssektorin likviditeettiongelma johtaa uusiin lomautuksiin ja irtisanomisiin.
Hallituksen pitää  välittömin toimin keskittyä käyttöpääoman tarjonnan lisäämiseen yrityssektorille. Muussa tapauksessa likviditeettiongelma johtaa tulevan talven aikana talouden pysähtymiseen ja tarpeettomiin konkursseihin ja niiden seurauksena myös yhäti kasvavaan työttömyyteen.
Olisi syytä pohtia pitäisikö Basel III -säännöstö tarkastaa, koska sen alkuperäinen hyvä tarkoitus näyttää nyt johtavan talouden pysähtymiseen yrityssektorin suurista likviditeettiongelmista johtuen.  

---


Företagens likviditetsproblem leder till ekonomisk stagnation

Finanskrisen visade att det tidigare regelverket för bankerna, det vill säga Basel II, inte i tillräcklig grad fångade upp riskerna för bankerna i tillräcklig utsträckning.  Baselkommittén arbetade därför fram ett nytt omfattande regelverk för banker, Basel III.
Basel III har betytt att bankerna avkrävs mer kapital av bättre kvalitet, samt att helt nya krav på bankernas likviditet införts. Det övergripande syftet var gott, dvs. att stärka bankernas förmåga att stå emot förluster. Men de skärpta soliditetskraven för bankerna har lett till att solida företag nu också har svårt att få driftsfinansiering.
Även bostadsmarknaden har drabbats och stagnerat. Det beror på att solida byggföretag har svårt att finansiera byggstarten till sina projekt samt att potentiella bostadsköpare har svårare att få finansiering. Företagssektorns likviditetsproblem kommer att leda till nya permitteringar och uppsägningar.
Regeringen bör med omedelbar verkan fokusera på att öka tillgången på driftsfinansieringen till företagssektorn. Annars kommer likviditetsproblemen under den inkommande vintern att leda till en ekonomisk stagnation, onödiga konkurser, med en ökad arbetslöshet som följd. Det kan vara skäl att fundera på om Basel III regelverket borde ses över.
Peter Östman, Riksdags­gruppens ordförande