Sunnuntai 19. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Enemmän kohtaamista, vähemmän lääkkeitä

Enemmän kohtaamista, vähemmän lääkkeitä

16.10.2014

Mikko Kiuttu

Suomalaiset popsivat masennuslääkkeitä peräti kymmenen kertaa enemmän kuin reilu 20 vuotta sitten, mutta vaiva ei kaikkoa, päinvastoin. Miksi näin?
Masennus on niin yleinen, että sitä on ruvettu kutsumaan kansansairaudeksi. Joka viides suomalainen sairastuu siihen elämänsä aikana. Osalla epätoivo johtaa itsemurhiin. Masennuksen vuoksi eläkkeellä on yli 37 000 suomalaista, joista nuorten osuus on huolestuttavassa kasvussa. Sairauslomina masennuksen takia menetetään 2,5 miljoonaa työpäivää vuodessa.
Lääkkeet eivät paranna masennusta, väittää psykologi Aku Kopakkala. Yli 450 000 ihmistä syö mielialalääkkeitä. Masennuslääkkeet eivät tutkimusten mukaan paranna ketään, lievittävät vain pahan olon oireita. Lääkehoitoa paremmin tepsisi esimerkiksi psykoterapia. Kynnys lääkityksen määräämiselle pitäisi olla nykyistä korkeampi.

Mielenterveysongelmat tulevat esiin jo nuorena, mutta hoitoon hakeudutaan vasta aikuisena. Varsinkin nuorilla hoitoon pääsemiselle voi olla hyvin akuutti tarve ennen kuin tilanne pahenee. Ongelmana on se, että esimerkiksi psykologin vastaanottoa voi joutua odottamaan kuukausia.
Psykologi Kopakkala ehdottaa, että yhteiskunta keskittyisi tarjoamaan ihmisille lyhyitä masennuksen hoitoon tarkoitettuja terapiajaksoja, kestoltaan 12 – 15 kertaa. Nämä satsaukset olisivat talouden tasapainottamisen ja kestävyysvajeen kannalta merkittäviä, koska säästöjä syntyisi kalliiden korjaavien toimien vähetessä.
Yhteiskunnan turvaverkosto ei yksin ongelmia ratkaise. Meidän jokaisen on huolehdittava enemmän lähimmäisistämme. Silmiä ei saa ummistaa. Kunnioittava ja välittävä kohtaaminen ovat kristillisiä arvoja käytännössä toteutettuna.