Sunnuntai 26. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Onko rauhanturvaaja sotaveteraani?

Onko rauhanturvaaja sotaveteraani?

05.12.2013

Teuvo V. Riikonen

Suomessa on käyty keskustelua voiko rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä olevia kutsua sotaveteraaneiksi? Tiedämme, että suomalaisten sotilaiden kokemukset Afganistanissa ja Tzadissa ovat täysin sotaan verrattavia.

Rauhanturvaaminen on muuttunut perinteisestä rauhanturvaamisesta entistä vaativammaksi kriisinhallinnaksi. Vuodesta 1956 lähtien 37000 suomalaista on palvellut rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä.

Kaikkiin operaatioihin liittyy vaaratilanteita ja arjen elämiseen liittyviä haasteita. Ne vaikuttavat rauhanturvaajan ja hänen läheistensä hyvinvointiin. Palvelusaika voi altistaa heidät stressille ja traumaattisille kokemuksille. Vuosikymmenten aikana lähes 50 on kuollut tehtävää suorittaessaan, pieni osa heistä taistelutilanteissa. Loukkaantuneiden määrä on vielä suurempi.

Siksi puolustusvoimat ja Rauhanturvaajaliitto tietävät vastuunsa kotiutuneiden sotilaiden tukemisessa. Tarvitaan vertaistukea ja ammattiapua. Tukea tarvitsevat myös omaiset ja läheiset. Suurin osa selviää palveluksesta hyvin ja rauhanturvaamisajasta on monenlaista hyötyä tulevassa elämässä. Riittävän tutkittua tietoa rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävän ajanjaksoon sopeutumista ja selviytymistä edistävistä tai kuormittavista tekijöistä ei vielä ole saatu.

Se kuitenkin tiedetään, että sosiaalinen tukiverkosto auttaa monia kuormittavien kokemusten käsittelyssä. Laki antaa puolustusvoimille kolme tehtävää. Perinteisen maanpuolustuksen ja siviiliavun antamisen lisäksi Suomi lähettää sotilaita rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin. He ovat isänmaan asialla. Isänmaa on sotilaistaan ylpeä ja pitää heistä huolta, myös heidän tultuaan takaisin siviiliin.

KD:n 2. varapuheenjohtaja