Sunnuntai 19. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Joulukiire on kristillistä

Joulukiire on kristillistä

20.12.2012

Asmo Maanselkä

Jouluyön messussa on kaksi saarnamuotoa. Yleensä päivitellään sitä, että kaikilla on niin kiire, ettei kukaan muista hiljentyä joulun sanoman äärelle. Toinen, vasemmistolaissaarna, syyttää joulun merkityksen katoamisesta materialistisen painon alle.

Joskus voisi kokeilla kiireetöntä joulua. Se on joulu, jossa ei jakseta muistaa suvun vanhuksia. Olkoon yksin vuodeosastolla vaipoissaan, minä vietän kiireetöntä joulua. Eikä käydä haudoillakaan. Ei tehdä hyviä ruokia.

Ihmisiä, joilla on jo kaikkea, ei tarvitse muistaa. Kela muistaa niitä loppuja. Ollaan siis laiskoja ja välinpitämättömiä erityisesti jouluna.

Näitä laiskiaisia varten on tehty toinen saarna kaupallisen joulun vaaroista. Ennen jaksettiin tehtiin joulu itse. Nykyään pipari- ja torttutaikinaa ei jakseta tehdä. Kaikkien piparit maistuu samalta.

Laatikoita ei tehdä. Lipeäkalaa ei jaksa tehdä. Kuuset on muovista. Soivat ja piipittävät lahjat tappavat nykylapsen luovuuden.

Tämä pahuus alkoi kun yrittäjät halusivat auttaa joulukiireestä kärsiviä ihmisiä. Nyt he ovat pilanneet joulun tavaroillaan. Vaikka kaupallinen joulu on pahasta, niin joulumyynti ei saa romahtaa. Varsinkin me suomalaiset toivomme Lumia 920:lle ostajia ympäri maailmaa, koska kysehän on kaikkien meidän työpaikoista, joita sitten toivotaan lisää saarnan lopuksi.

Kyllä Jeesus-lapsellakin oli aikamoinen bling-bling-joulu. Itämaan tietäjät vaelsivat joulun kovimpien turhakkeiden kullan, mirhamin ja suitsukkeiden kanssa pitkin aavikoita. He valitsivat turhat lahjat ja kiireen, koska halusivat antaa jouluna.

Hiljentymistä joulun sanoman äärelle on myös kauppalistan kirjoittaminen. Muista ystäviä, ole antelias.

Hyvän tekemisessä saa tulla kiire.

KD:n puoluesihteeri