Maanantai 27. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Yhteiskunta ei suojele syntymätöntä lasta kemialliselta pahoinpitelyltä

Yhteiskunta ei suojele syntymätöntä lasta kemialliselta pahoinpitelyltä

05.11.2009

Päivi Räsänen

Raskauden aikainen päihteiden, etenkin alkoholin, käyttö on sikiön kehityshäiriöiden suurin yksittäinen syy. Kuutisen prosenttia raskaana olevista suomalaisnaisista on alkoholin suurkuluttajia, mikä merkitsee vuosittain yli 3000 päihteille altistunutta sikiötä. Päihderaskaus merkitsee syntymättömään lapseen kohdistuvaa väkivaltaa.

Hallitus on antanut esityksen, jossa säädetään velvollisuus tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, mikäli ilmoittajalla on varmaa tietoa lapsen äidin päihdeongelmasta. Ilmoituksen johdosta voidaan lapsen syntymän jälkeen ryhtyä välittömästi tukitoimiin. Tämä esitys ei valitettavasti auta niiden lasten tilannetta, jotka päivä päivältä vaurioituvat yhä vakavammin päihdeongelmaisen äitinsä kohdussa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ehdotti aiemmin tänä vuonna lakia, joka päihdeäitien tahdosta riippumattoman hoidon. Muissa Pohjoismaissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa on ollut jo pitkään mahdollista auttaa vakavasti päihderiippuvaista äitiä tahdosta riippumattoman hoidon lainsäädännön puitteissa.  Miksi hallitus ei ole vieläkään antanut esitystä, jolla voitaisiin suojella syntymätöntä lasta päihteiltä?

Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan päihdekuntoutuksen tulee olla ensi sijalla, ja päihdeäideille tulisikin antaa subjektiivinen oikeus nopeaan päihdevieroitukseen. Äärimmäisissä tapauksissa tulisi olla kuitenkin myös mahdollisuus tahdosta riippumattomaan hoitoon syntymättömän lapsen suojelemiseksi. Muutama kuukausi pakkoraittiutta on pieni hinta toisen ihmisen läpi elämän kestävien vammojen ehkäisystä. Päihderiippuvainen äiti on sairas. Yhteiskunta on välinpitämätön, jos se ei tue äitiä silloin, kun hänen omat voimansa eivät riitä.

paivi.rasanen@eduskunta.fi