Keskiviikko 29. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Miehen työ on korvaamaton

Miehen työ on korvaamaton

20.11.2014

Kristiina Kunnas

Maanantaina julkistettiin, että Uudenmaan pitkäaikaistyöttömien määrä on kivunnut entisestään. Nyt pelkästään Suomen ruuhkaisimmassa kolkassa on 26 000 vähintään vuoden tai sitä pidempään yhtäjaksoisesti työttömänä ollutta.
Miesten työttömyys on entistäkin pahempi, ja työttömyysaste vielä korkeampi kuin naisilla.
Syyskuussa Suomessa oli yhteensä 218 000 työtöntä. Näistä naisia oli satatuhatta, miehiä 118 000. 
Työttömien jättimäistä määrää voi konkretisoida vertaamalla heitä stadionkonsertteihin. Räppäritähti Cheek veti stadionin täyteen kahdessa konsertissaan elokuussa. Olympiastadionille ahtautui 35 000 kuulijaa kahtena iltana peräkkäin.
Mutta tarvittaisiin peräti kuusi täyttä stadionia, ennen kuin kaikki Suomen työttömät olisi kerätty yhteen.
Työttömien määrää voi konkretisoida niinkin, että heitä on koko Tampereen asukasluvun verran.
Miten monta henkilökohtaista murhenäytelmää näissä luvuissa lieneekään.
Työ- ja elinkeinokeskukset järjestävät työnhakuvalmennusta työttömille. Siihen osallistuminen voi oikeuttaa työttömyysetuuden korotukseen.

Valmennuksessa käyneet ovat kertoneet riipaisevia tarinoita siitä, miten korkea kynnys osallistumiseen voi olla joillekin miehille. Työttömäksi joutuminen voi olla miehelle kasvojenmenetys, josta ei toivu koskaan.
Työn mukana menee paljon enemmän kuin nopeasti laskeskellen luulisikaan.
Työ tuo toimeentulon ja leivän. Tulot varmistavat elämiskustannuksista selviämisen: asumisen, syömisen, liikkumisen. Perheellinen maksaa lastensa menemiset ja harrastukset, sinkku asuntolainansa ja elämisensä.
Monessa perheessä eletään kriisinaikoja myös siksi, että molemmat vanhemmat ovat joutuneet työttömiksi.
Näyttää siltä, että erityisesti miehelle työ on kohtalonkysymys. Se ei ole ainoastaan elinkeino. Monelle työ on iso osa identiteettiä, vahvistus omasta osaamisesta, merkityksestä ja paikasta yhteiskunnassa, yhteisössä ja omassa elämänpiirissä.

Hetki sitten suurimmassa syrjäytymisvaarassa olivat nuoret miehet, jotka putoavat peruskoulun jälkeen opiskelujen ja töiden ulkopuolelle.
Nyt näinä aikoina kannattaisi kantaa erityisen suurta huolta niistä miehistä, jotka joutuvat pitkäaikaistyöttömyyden kierteeseen. Monenlaiset vaarat  uhkaavat niitä, jotka eivät työllisty.
On traagista, jos nousukausi alkaa liian myöhään, tai jos ratkaisukeinot alkava löytyä vasta kun on jo liian myöhäistä.