Keskiviikko 29. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Reviiriajattelu elää sitkeässä

Reviiriajattelu elää sitkeässä

25.09.2014

Samuli Rissanen

Politiikassa mikään ei sytytä niin suurta intohimon roihua kuin oman nurkan ja asemien puolustaminen. Maakunnissa se on näkynyt jopa siten, että muun kuin seudun valtapuolueen ehdokkaaksi ryhtymistä on yritetty estää uhkailulla ja pelottelulla.
Kuvioon on kuulunut sekin, että suosituimpien kärkipoliitikkojen kampanjabudjetteja vivutettiin vaalirahalla ja kaikenlaisilla vaihtokaupoilla. Suomessa onkin ollut kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen paljon kestopoliitiikkoja, jotka valitaan uudelleen vaalista toiseen. Politiikan pelikenttäkin on säilynyt suhteellisen staattisena, vaikka maanosanlaajuinen maahanmuutto- ja EU-kriittinen tuulahdus on puhaltanut meilläkin.
Kun pienestä on kasvanut suuri, se alkaa näkyä varsin pian retoriikassa. Suuri nielisi mielellään pois pienemmät. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on jo hyvissä ajoin ilmoittanut, että takiaispuolueita ei seuraavaan hallitukseen oteta.

Pienten puolueiden kimppuun onkin helppo hyökätä: Äänten todetaan menevän hukkaan, puolueen sanotaan olevan turha ja tarpeeton. Kristillisdemokraatteja on moitittu jopa siitä, että puolueen vaikutusvalta on tällä vaalikaudella ollut suurempi kuin puolueen koko edellyttäisi.
Hallitusvastuussa suurten hegemonia näkyy muun muassa siten, että Kristillisdemokraatit ovat turhaan odotelleet toista ministerisalkkua, vaikka  tehtäviä on ollut jo kahteen otteeseen uusjaossa. Sen sijaan sisäministeri Päivi Räsästä työllistetään äärimmilleen puskemalla hänelle vielä lisätontteja muiden ministerien työaloilta. Kasvaahan se vaikutusvalta tietysti sitäkin kautta.

Reviiriajattelu näkyy myös vaalipiirijaossa. Suuret eivät millään luopuisi hegemoniastaan ja alentaisi äänikynnystä piireissä, joista vain isolla moottorilla voi kaasuttaa voittoon. Satakunta jäi tällä kertaa murheenkryyniksi: 13 prosentin kynnystä eivät hevillä ylitä edes keskisuuret puolueet. 
Piirin kansanedustaja ja KD:n varapuheenjohtaja Sauli Ahvenjärvi törmäsi reviirijakoon, kun Pirkanmaan piiri asetti hänet ehdokaslistalleen. Tämä teki hänet joidenkin silmissä automaattisesti onnenonkijaksi, peluriksi ja jopa epäkristilliseksi. Näin siitäkin huolimatta, että istuva kansanedustaja tuo listalle todennäköisesti runsaasti enemmän ääniä kuin vie. Pirkanmaallakin KD tarvitsee onnistuakseen kaiken mahdollisen kannatuksen.
Jokainen ehdokas ja kampanjavastaava voi myös kuvitella itsensä vaalipiiriä vaihtavan ehdokkaan saappaisiin. Menestys on kaikkea muuta paitsi itsestäänselvää. On puskettava läpi ennakkoluulojen ja sitkeästi elävän reviiriajattelun, joka muistuttaa, että ethän sinä voi olla meikäläisiä, kun et edes asu täällä.