Tiistai 28. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Mandelan maanosa on entistä ristiriitaisempi

Mandelan maanosa on entistä ristiriitaisempi

12.12.2013

Kristiina Kunnas

Nelson Mandelan taistelu ei ollut turha. Etelä-Afrikka vapautui rotuerottelusta ja pääsi kivulloisesti eroon apartheid-maineestaan. Mutta sekä tuota Sateenkaari­valtiota että koko maanosaa leimaa taloudellisen eriarvoistumisen vitsaus.

10. joulukuuta 1993 Nelson Mandela vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon. Tasan 20 vuotta myöhemmin, tämän viikon tiistaina, tätä suurmiestä muisteltiin jättimäisessä tilaisuudessa Johannesburgin stadionilla.

Rotusorto, 1950-luvulla karmivan kukoistuksensa aloittanut Etelä-Afrikan pahamaineinen apartheid, on nyt poissa. Se syrji afrikkalaista enemmistökansanosaa omistamisessa, asuinpaikoissa, koulutuksessa, työpaikoissa ja myös rakkaudessa, kun musta ja valkoinen eivät saaneet tulla edes rakastavaisiksi keskenään.

Afrikan maanosa koki Madiban 95-vuotisen elämän aikana mullistukset, joiden jälkeen mikään ei ole ennallaan. Kolonialismin monisatavuotiset kahleet murtuivat, maat itsenäistyivät, siirtomaaisäntiä seurasivat hirmuhallitsijat tai varovainen demokratiakehitys, sotilashallintoja vallankaappaukset, sadekausia monivuotiset kuivuudet ja nälänhädät.

Afrikan väestönkasvu on hallitsematonta, mutta 1980-luvulla saapui vitsaus, joka muutti koko maanosan väestökehityksen. Orpoja ja uusperheitä on enemmän kuin missään muualla, koska  HIV-tartunnat ja AIDS kurittavat tätä kaunista mannerta julmemmin kuin yhtäkään toista maanosaa maailmassa.

Sadassa vuodessa muuttui kaikki. Kehitys, uudistukset ja monet hyvät asiat ovat saaneet seurakseen myös länsimaiset kiroukset kuten saastumisen ja elintasosairaudet. Vain suurenmoisen luonnon ihmeet lumoavat matkaajan edelleen samalla lailla kuin 1900-luvun alussa.

Mandela jättää jälkeensä maanosan, joka on ristiriitaisempi kuin koskaan. Poliittinen levottomuus ja köyhyyden kasvattama osattomuuden kokemus kanavoituvat sekä järjettömänä väkivaltana että terrorismin kasvuna. Afrikka haluaisi olla itseään pohjoisempana, siitä todisteena on jatkuvasti lisääntyvä joukkopako, kun laittomat siirtolaiset pyrkivät pääsemään Euroopan rikkauksien äärelle.

Etelä-Afrikka pääsi kivulloisesti eroon maineestaan rotusorron häpeäpilkkuna. Nyt Mandelan Sateenkaarivaltioksi kutsuman maan suurimpana ongelmana on taloudellinen eriarvoistuminen. 

Viime vuonna seteliuudistuksessa kaikkiin randseteleihin tuli Nelson Mandelan kuva. Tasa-arvo jää väistämättä haaveeksi niin kauan, kuin toisilla on Mandela sydämessään mutta toisilla paksu pinkka mandelaa myös lompakossaan.