Tiistai 28. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Moni ei selviä työttömyydestä

Moni ei selviä työttömyydestä

19.09.2013

Kristiina Kunnas

Monta sataa uutta työtöntä tarkoittaa monta sataa perhettä ja taloutta, jossa elämä menee uusiksi. Taloudelliseen ahdinkoon putoaminen on tilanne, josta moni ei selviä sen enempää fyysisesti kuin henkisestikään.

Vakavaraiseen elämäntilanteeseen joko perinnöillä, tuottavilla sijoituksilla tai tuloja pienemmillä menoilla sinnitellyt päässyt lähimmäinen ei välttämättä osaa kuvitella, millaista taloudelliseen ahdinkoon joutuminen todella on.

Raumalla STX:n telakkapäätöksen jäljet alkavat näkyä hetken kuluttua eikä kukaan pysty ennustamaan, kuinka suuret tuhot yksilöiden ja perheiden elämään syntyy.

 Näitä samoja tilanteita käydään nyt pitkin Suomea. Meillähän joidenkin kuntien - kuten vaikkapa Kuhmon - työttömyysaste on jo parinkymmenen prosentin tuntumassa. Jos Rauman telakan lopettamispäätös tuntui iskulta vasten raumalaisten kasvoja, lyötyjä oltiin myös Tampereella, jossa Sandvik vähentää yli 100 työntekijää.

Kun ihminen jää työttömäksi, on hänellä hetken verran taloudellista turvaa. Jos työttömyys muuttuu pitkäaikaiseksi, henkilökohtainen ja jopa perheen talous romahtaa. Mikä kaikki muuttuu? Monen talouden ainoa omaisuus on asunto, sekin usein velkainen, tai asunto ja loma-asunto, molemmista kenties velkaa. Kun taloudellinen ahdinko menee riittävän pahaksi, jäävät laskut maksamatta, lainat hoitamatta. Kaupan maitokaapin edessä miettii, mikä on halvin tuote, leipäjonoonko tässä on mentävä.

Tinkiäkö terveydenhoidosta vai lasten harrastuksista? Syödäkö tässä kuussa vai paastota? Millä maksan tämän kuukauden yhtiövastikkeet ja vuokrat, vakuutusmaksut, sähköt, puhelimet, laajakaistat, lehdentilaukset, lapsen lukiokirjat, luistimet pieneksi käyneiden tilalle, lääkkeet, polttoaineet sekä alati kalliimmaksi käyvät ruokamenot?

Moni toki työllistyy jollain konstilla uudelleen, muttei välttämättä kotipaikkakunnallaan.

Työllistymättä jäävien elämä suistuu raiteiltaan. Joidenkin tutkimusten mukaan köyhyys verottaa ihmisen voimavaroja paljon ajateltua ankarammin. Arvostelukyky heikkenee, stressinsietokyky ylittyy, turhautuminen ja aggressio lisääntyvät. Taakka muuttuu ylivoimaiseksi.

Näemmekö lähivuosina sen, että rakennemuutos ei ainoastaan veisi vaan myös toisi uutta työtä.