Keskiviikko 22. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Pelottavan selkeää puhetta

Pelottavan selkeää puhetta

08.08.2013

Samuli Rissanen

Sisäministeri Päivi Räsänen ei aio jatkossakaan kierrellä eikä kaarrella sanomisissaan. Tavasta voisivat muutkin poliitikot ottaa oppia. Umpirehellisyys tarkoittaa äänestäjälle parasta mahdollista kuluttajansuojaa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen on elänyt monen mediamylläkän läpi. Sisäministerin sanomiset laajenevat herkästi kohuiksi, joista viimeisin syntyi heinäkuussa Kansanlähetyspäivien yhteydessä pidetyssä seminaarikanavassa, jota Räsänen miehensä kanssa veti.

Vuosikaudet Räsänen on niittänyt kyseenalaista mainetta tiukkapipoisena äärikonservatiivina. Kuitenkin, kun Räsäsen sanomisia on jäljitetty, on monille jäänyt tunne, että tehtiinkö tässä nyt kärpäsestä härkänen. Hänen mielipiteensä eivät ole uusia eivätkä edes kovin äärimmäisiä; useimmat niistä pohjautuvat pari tuhatta vuotta länsimaiseen kulttuuriin vaikuttaneeseen juutalaiskristilliseen perinteeseen.

Toiset ovat jopa sitä mieltä, että syy kohuun ei ole viestissä vaan viestintuojassa, Räsäsessä itsessään. Hän persoonansa kun herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.

Räsäsen suorasukainen tapa kertoa mielipiteensä asioista on median tiedossa ja otsikoihin pääsee nykyisin sanomalla jotakin poliittisesti epäkorrektia erityisesti seksuaalietiikkaan tai elämänsuojeluun liittyvistä asioista. Erityisesti kesälomakuukautena.

Viime kädessä kysymys  on siitä, että Räsäsen umpirehellisyys hätkäyttää varsinkin niitä, jotka ovat tottuneet mukauttamaan mielipiteensä laajaan yhteisöön sopivaksi. Poliittinen korrektius on Suomessakin saavuttanut vankat mittasuhteet. Sillä on omat hyvät puolensa, mutta poliittista keskustelua se on latistanut.

Jossain vaiheessa ei osattu enää tehdä eroa eri puolueita edustavien poliitikkojen välille. Poliitiikkaan pesiytyi oma kapulakieli, jossa puhuttiin kaikille, mutta ei kenellekään erityisesti. Sanottiin paljon, mutta ei oikeasti mitään. Äänestäjien kuluttajansuoja edellyttäisi huomattavasti suorempaa ja rehellisempää viestintää.

Räsäsen avoin esiintyminen haastaa muiden piilotettuja agendoja. Sen puhuminen, mikä itsestä tuntuu todelta, kaivaa esille toistenkin sisimpiä ajatuksia. Kirkko&Kaupunki-lehden päätoimittaja Seppo Simola toivoi pääkirjoituksessaan KD:n lakkaavan olemasta ja Räsäsen suuta tukittavaksi. Melko suoraa puhetta sekin.

Tässä mielessä monilla muilla poliitikoilla ja kirkonmiehilläkin olisi vielä parannettavaa. Ajoittain näyttää jopa siltä, että kirkon eettistä keskustelua johtaa Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja, eivätkä piispat.