Tiistai 28. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Häirikkölapsi jää liian usein hoitamatta

Häirikkölapsi jää liian usein hoitamatta

18.10.2012

Kristiina Kunnas

Lasten lisääntynyt hätä ja pahoinvointi on johtanut siihen, että lähes kaikissa luokissa, opetusryhmissä ja päiväkodeissa joudutaan taistelemaan häirikkölasten kanssa. Tämä sota on tullut jäädäkseen.

Erään päiväkodin henkilökunta joutui vuosia taistelemaan yhden häiriintyneen lapsen kanssa. Lapsi uhkaili väkivallalla sekä puhui keinoista, joilla tappaisi henkilökunnan ja osan muista lapsista. Hän sai raivokohtauksia ja  hallitsi ryhmän rutiineja omalla häirikkökäyttäytymisellään. Hän myös satutti henkilökunnan jäseniä riehumisellaan.

Jo nelivuotiaana hän tiesi täsmälleen, että häntä ei voitu rangaista muulla kuin eristämisellä.

Päiväkodin piina jatkui siihen asti, kun lapsi lähti tänä syksynä kouluun. Vanhemmat eivät halunneet ottaa kuuleviin korviinsakaan päiväkodin henkilökunnan jatkuvaa palautetta lapsen sopimattomuudesta ryhmään ja alati toistuvista ongelmista. Ilman vanhempien suostumusta lapsen käyttäytymiselle ei voitu tehdä mitään.

Yhden aikuisen lähes täysi työaika meni tämän häirikkölapsen valvomiseen.

Psykiatriseen hoitoon on entistä pidempi jono. Erityisesti jono on kasvanut nuorisopsykiatriseen.

Koulut ja päiväkodit ovat voimattomia. Lapsella on täysi oikeus tulla kouluun ja päästä päiväkotiin, vaikka hän pistäisi siellä aivan ranttaliksi.

Opettajien ammattijärjestö OAJ keräsi lokakuun alussa kokemuksia oppilaista, jotka eivät ole koulukuntoisia. Siinä haluttiin selvittää, onko luokalla ollut oppilaita, jotka opettajan mielestä eivät olleet koulukuntoisia vaan tarvitsisivat psykiatrista tai neurologista hoitoa. Samalla haluttiin selvittää, onko ongelmia enemmän kuin ennen. Kysely tehtiin yhteistyössä suuren päivälehden kanssa.

Aikuisen maailmassa työkykyisyys määriytyy sen mukaan, jaksaako fyysisesti ja pystyykö psyykkisesti. Lasta ei hoitoon saa, vaikka hän ei jaksaisi tai pystyisi koulutyöhön. Lapsen häiriintymisestä ja häirikkökäyttäytymisestä koituvat ongelmat kaatuvat opettajien ja muun henkilökunnan sekä muiden lasten kannettaviksi.

OAJ:n kyselyyn vastannut opettaja kyseli, kuinka monta koulusurmaa tarvitaan, että lasten hätä huomataan.

Ongelma ei ole, etteikö lasten hätä olisi jo tiedossa. Se  suorastaan huutaa! Mutta nyt tarvitaan tekoja. Ensimmäisten joukossa ovat KD:n peräänkuuluttama varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisevä työ sekä lisäksi ravisteleva herätys vastuulliseen vanhemmuuteen.