Tiistai 28. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Suomeen tuskin tulee yhteistä potilastietojärjestelmää

Suomeen tuskin tulee yhteistä potilastietojärjestelmää

04.10.2012

Samuli Rissanen

Suomen potilastietojärjestelmät uusiutuvat, mutta hitaasti ja kalliiseen hintaan. Monipolviset terveydenhuollon it-järjestelmät syövät veronmaksajien varoja ja vaarantavat potilasturvallisuutta.

Asiantuntijat kuvaavat Suomen potilastietojärjestelmää kaoottiseksi armeijaksi: Joka kylällä on oma sissipäällikkö, joka ostaa aseita sieltä, mistä halvimmalla saa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri käy hyvästä esimerkistä. Sen alueella raksuttaa yli 200 erilaista potilastietoja keräävää järjestelmää. HUS laskee menettävänsä vuosittain 400 lääkärin työpanoksen monenkirjavan it-järjestelmänsä vuoksi. Viidennes potilaiden turvallisuutta vaarantavista tilanteistakin juontuu sekavasta sähköisestä järjestelmästä.

Veronmaksajan kannalta kovin miellyttävä tieto ei ole sekään, että monipolvisten tietojärjestelmien muokkaaminen keskenään kommunikoiviksi maksaa Suomessa maltaita. Shokkiuutisten mukaan maanlaajuinen potilastietojärjestelmä kustantaisi Suomessa 1,8 miljardia, kun Viro sai varsin kattavan viranomaisverkkonsa ja samalla sähköiset potilastietonsa vain 10 miljoonalla eurolla.

Tuohtumuksessa unohtuu helposti, että Virossa terveydenhuolto on järjestetty täysin eri tavoin eivätkä it-järjestelmätkään ole keskenään vertailukelpoisia. Silti Suomen osalle arvioidut tähtitieteelliset kustannukset herättävät kysymään, missä kohtaa rahaa palaa turhaan.

Aikataulullisestikin Viro osoittautui erittäin ketteräksi. Hanke polkaistiin käyntiin vuodessa. Suomessa yhden sairaanhoitopiirin alueelle suunnitellun järjestelmän käyttöönoton odotetaan vievän päätöksentekoprosesseineen vuosikausia. Siinä tapauksessa, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.

Sitran ja HUS:in asiantuntijat eivät tosin edes usko, että maanlaajuinen hanke koskaan läpäisisi koko päätöksentekojärjestelmän seulaa Suomessa. Pelkästään HUS:in Apotti-hanke tarvitsee edistyäkseen yli sata poliittista päätöstä siihen osallistuvissa kunnissa.

Sosiaali- ja terveysministeriökään ei näytä liputtavan yhden valtakunnallisen järjestelmän puolesta. Ministeriöstä tähdennetään, että esimerkiksi Apotti ei ole sen masinoima hanke vaan HUS:in. Peruspalveluministerin mukaan Suomi on jo saamassa maanlaajuisen terveydenhuollon tietokannan KELA:n KanTa-arkiston muodossa.

Sen sijaan yhden sairaanhoitopiirin  tai maakunnan laajuisia hankekokeiluja nähdään lisää sekä Suomessa että muissa pohjoismaissa, joiden potilastietojärjestelmät ovat  samassa kriittisessä vaiheessa.  Pohjoismaita katsotaankin markkinoilla yhteisen periskoopin läpi ja kilpailu referensseistä on alkanut. 350-450 miljoonan kustannuksia Apotti-hankkeelleen väläytellyt HUS uskookin saavansa järjestelmänsä edullisimmin, mikäli ehtii ensimmäiseksi tilaajaksi.