Tiistai 28. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Äkillinen rakennemuutos pakottaa uusille urille

Äkillinen rakennemuutos pakottaa uusille urille

30.08.2012

Samuli Rissanen

Nokiasta tällä hetkellä irtoava tietopääoma etsii uusia uria. Suomen kohtalonkysymys on, kuinka hyvin vapautuvien osaajien kokemus ja taito kyetään hyödyntämään.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä valitsi Oulun kesäkokouspaikakseen osoittaakseen kiinnostusta äkillisen rakennemuutoksen kouriin joutuneen kaupungin tulevaisuudesta.

Viimeisen kahden vuoden aikana Oulun seutu on menettänyt ICT-osaajia valtavasti. Kun vuonna 2010 Nokialla työskenteli 2400, jää nyt käynnissä olevien irtisanomisten jälkeen nokialaisia Ouluun vain 450. Alihankkijoita ei enää ole. Kerrannaisvaikutukset ovat mittavat myös muilla sektoreilla kulutuksen vähenemisen myötä.

Nokian henkilöstöpolitiikkaa ei voi ainoastaan moittia. Yhtiö on huolehtinut irtisanottavien tulevaisuudesta tarjoamalla rahaa, urasuunnittelua ja joillekin onnekkaille työpaikan sisäisillä siirroilla.  Kilpailukyvyn tai toimialan muutoksiin sopeutuminen vie aikansa. Koko toimiala on tällä välin suunnannut Aasiaan, missä kiinalaiset, korealaiset ja taiwanilaiset kaupungit ovat nyt kehityksen kärjessä. Suomalaiset osaajat ovat puolestaan joutuneet kilometritehtaalle niin Salossa, Espoossa kuin Oulussakin.

Nokiaan nojannut kansantalous on nyt ikävässä välitilassa. Kun parhaimpina vuosina Nokian osuus yritysveroista oli yli viidennes,  ovat ne kutistuneet niin Oulussa  kuin muuallakin Suomessa liki olemattomiksi. Samalla yhtiön osuus kansantuotteesta on laskenut 4 prosentista 0,2 prosenttiin. Suurin syy Suomen viennin romahtamiseen on juuri matkapuhelinviennin jyrkkä pudotus.

Yhtiön elpymisen tai uusien nokioiden odottamisen sijaan tarvitaankin nyt uutta yritystoimintaa. Oulussa yritystakomo tekee määrätietoista työtä entisten nokialaisten ja muiden vapaiden osaajien kanssa, jotta hyvät ideat ja osaaminen kanavoituisivat uudeksi yritystoiminnaksi.

KD:n eduskuntaryhmä ehdottaa, että työllistävien ja tulevaisuuteen satsaavien pienten yritysten verotusta kevennettäisiin toiminnan alkuvaiheessa. Julkinen sektori alituisine toiminnan tehostamistarpeineen näyttäisi nyt olevan otollinen kohde start up-yritysten hankkeille.

Julkista puolta kaivattaisiinkin mukaan  yritysten alkutaipaleella esimerkiksi ostolupausten tai siemenrahoituksen muodossa. Vaikka Suomi ei perinteisesti ole ollut pienille yrityksille mikään luvattu maa, nyt näyttää siltä, että pk-sektori tarjoaa ainoan mahdollisuuden selvitä tulevista talouden haasteista.