Maanantai 27. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Kristillisdemokraattien vahvuus on kyvyssä kantaa vastuuta

Kristillisdemokraattien vahvuus on kyvyssä kantaa vastuuta

25.08.2011

Samuli Rissanen

KD:n puoluekokousväki suhtautuu luottavaisesti puolueen tulevaisuuteen eikä halua liimautua minkään muun puolueen kylkeen. Omaa presidenttiehdokastakin odotetaan.

Kristillisdemokraattien kannatuskäyrä on ollut viime vuosina laskusuunnassa, mutta se ei lannistanut Kokkolaan kokoontunutta puoluekokousväkeä, joka uskoi allonpohjan nyt taittuneen. Aivan viimeisimmät luvut näyttävät vaihteeksi ylöspäin ja kenttäväki odottaa KD:n presidentinvaalikampanjasta sopivaa piristysruisketta. Samalla katseet ovat jo kääntyneet kuntavaalivuoteen.

Tappiollisten eduskuntaaalien jälkeen nopealiikkeisimmät huutelivat vuoroin Soinin puolueen kylkeen liimautumista, vuoroin Niinistön presidenttikampanjaan lähtöä. Puoluekokoukseen kerääntyneet puolueen aktiivit antoivat rukkaset molemmille suunnitelmille. Kokkolan puoluekokouksessa saattoi aistia sisuuntumista: Emme ole aivan merkityksetön joukko, jos meillä on 341 valtuutettua, eduskuntaryhmä, ministerin salkku ja europarlamentaarikko.

Samalla todettiin jälleen, että KD:n vahvuus on sen kyvyssä kantaa vastuuta, erityisesti tällaisena kriisiaikana. Kristillisdemokraatit eivät ole sivustahuutajia eivätkä keskity muiden poliittisten toimijoiden arvostelemiseen. Kykenemällä yhteistyöhön kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa puolue on toiminut oivana sillanrakentajana.

KD:n taidokas hallitustunnustelijoiden joukko tehtaili hallitusohjelmasta kristillisdemokraattisen tukemalla niin vasemmiston kun oikeistonkin hyviä päämääriä. Päivi Räsänen puolestaan kertoi suhtautuvansa ministerisalkkuun Vanhan Testamentin Esterin tavoin. Tehtävä on vaikea ja vaarallinen, mutta annetusta vastuupaikasta ei voisi mitenkään perääntyä.

Jatkokaudelle valittu puheenjohtaja muistutti, että pienikin joukko voi olla vahva, jos se pysyy yhtenäisenä. Eripuraisuus kun tuntuu näissä yhteyksissä olevan alituinen sudenkuoppa, johon aina uudelleen langetaan.

Yhteen hiileen puhaltamista voisi seuraavan kerran harjoittaa presidentinvaalissa, johon KD:n puoluevaltuusto loppusyksystä todennäköisesti nimeää puolueen oman ehdokkaan. Jos ja kun kenttäväkeä yhdistävä ehdokas löytyy, niin vähintä, mitä voimme tehdä, on antaa tuolloin kaikki tuki hänelle.

Toinen, vähintään yhtä tärkeä, on omasta yksilöllisyydestä kiinni pitäminen. KD ei ole kaikkien kaveri, mutta kykenee myös joustamaan hyvien päämäärien saavuttamiseksi arvoistaan tinkimättä.