Sunnuntai 19. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Isot ryhmät ajavat liittovaltiota

Isot ryhmät ajavat liittovaltiota

30.09.2010

Esa Erävalo

Euroopan parlamentin suurimpien ryhmien johtajat käyttivät mielenkiintoiset vastauspuheenvuorot komission puheenjohtaja Barroson puheeseen unionin tilasta. Näiden ryhmäpuheenjohtajien yhteinen viesti oli, että tarvitaan ”enemmän Eurooppaa”, tarvitaan enemmän EU-tason budjettivaltaa ja päätösvaltaa yli jäsenmaiden.

Suurimmat neljä ryhmää, eli EPP (265 jäsentä), johon KD:n Sari Essayah kuuluu, sosialistiryhmä (184), liberaaliryhmä (84) ja vihreät (55), korostivat liittovaltiokehityksen tärkeyttä. Demareiden Martin Schulz arvioi, että tällä kannalla on kolme neljäsosaa mepeistä.

Suomen poliittisella eliitillä on samansuuntainen asenne: Kuvitellaan, että entistä vahvempi komissio ja Euroopan parlamentti jotenkin suojaisivat pieniä maita suurten jäsenmaiden sanelulta. Arvio seisoo savijaloilla.

Neuvosto on Suomen kannalta keskimäärin luotettavampi kuin Europarlamentti. Parlamentissakin suurten maiden edustajat jylläävät, ajavat maittensa etua ja lisäksi kosiskelevat äänestäjiään. Parlamentti tuottaa mietintöjä ja päätöksiä, jotka ottavat Suomen olot huonommin huomioon kuin neuvottelut neuvostossa. Esimerkkejä viime ajoilta ovat mm AIFM-direktiivi, joka parlamentin kannan mukaan toisi lisäkustannuksia Suomen pienillekin pääomasijoittajille, finanssivalvontapaketti, yrittäjäkuljettajien työaikadirektiivi, vielä väännön alla oleva raskaussuojeludirektiivi, tai vaikka parlamentin pyrkimys kieltää syanidin käyttö kultakaivoksissa ja siten lakkauttaa Euroopan suurin kultakaivos Kittilässä.

Poikkeuksiakin neuvoston paremmuuteen löytyy, kuten yhdistelmälupadirektiivi, johon suomalaismepit saivat parlamentissa ajetuksi läpi korjauksia, jotka oltiin jo hävitty neuvoston äänestyksissä.

Liittovaltiointoilijoiden esittämä nykyistä noin 1% bkt-osuutta suurempi EU-budjetti merkitsisi nettomaksajien, kuten Suomen, maksujen kasvua. Onneksi Saksa estänee budjetin kasvattamispyrkimykset. Siksi budjetin rajoituksia yritetään nyt kiertää halajamalla EU:lle verotusoikeutta esimerkiksi finanssi- tai ympäristöveroihin.

Suomi häviää näissä pyrkimyksissä, kuten myös siinä, jos otetaan yhteisesti vastattavaksi kurittomien maiden velat, kuten nyt perussopimuksen vastaisesti on tehty.Tukipakettien taustalla ovat suurten maiden intressit:  Kreikan 300 miljardin velka Ranskan ja 80 miljardin velka Saksan pankeille. Sitten tulevat Portugali ja Irlanti.

Joillain uusilla aloilla, kuten kehitysyhteistyön koordinaation, valvonnan ja arvioinnin lisäämisessä EU:n kasvava rooli voisi olla hyvinkin järkevä. Ideana pitää olla rahojen säästö ja tehokkaampi käyttö, ei rahojen lisääminen aiempaa tehottomampaan toimintaan. Mikä kansallisesti Suomessa voidaan hoitaa paremmin, sitä ei pidä antaa EU:n tehtäväksi.