Tiistai 28. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Terveydenhuolto­järjestelmä lipsuu

Terveydenhuolto­järjestelmä lipsuu

09.09.2010

Risto Rasilainen

Tässä lehdessä käsitellään terveyttä ja sen hoitoa, joka harmaantuvassa Suomessa nyt ja lähivuosina on yhä merkittävämpi yhteiskunnallinen ja poliittinen kysymys.

Tulevaisuuden terveydenhuollon muuttujista ei ole puutetta.

Väestön ikärakenteen muutos, 90-luvulla käynnistynyt resurssien leikkaus, elintapasairaudet ja asennekasvatus, kehittyvän diagnostiikan myötä lisääntyvät sairausnimikkeet, ja niihin  liittyen hoidon priorisointi. Terveydenhuollonmuuttujien luettelo on pitkä.

Hyvinvointiyhteiskunta-Suomessa terveyspalvelut on tähän asti - ja toivottavasti myös tulevaisuudessa - on katsottu kaikille kuuluviksi ”jokamiehenoikeuksiksi”. Silti jo nyt suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä lipsuu tästä tasapuolisuuden periaatteesta.

Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten vakituisessa työsuhteessa olevat pääsevät osallisiksi työterveyshuollon palveluista. Tai siinä, että ruuhka-Suomen ja isojen kaupunkien asukkailla on, syrjäseutujen kansalaisista poiketen, paremmat mahdollisuudet käyttää korkealaatuisia terveydenhuoltopalveluita.

Asuinpaikan lisäksi myös sosiaaliluokka vaikuttaa: koulutetut ja hyvin ansaitsevat käyttävät suhteessa sairastavuuteen terveyspalveluita muuta väestöä enemmän.

Lähivuosien ja vuosikymmenten terveyspoliittisia linjauksia mietittäessä kannattaakin huomioida muutamia faktoja. THL:n mukaan terveydenhuollon mahdollisimman suuri tasa-arvoisuus toisi yhteiskunnalle miljardien säästöt.

Jos koko väestön sairastavuus vähenisi korkeasti koulutettujen kansalaisten tasolle, putoaisi se nykyisestä 20-40 prosenttia.

Kuolleisuuden ja sairastavuuden lasku parhaiten toimeentulevien suomalaisten tasolle merkitsisi noin 80000 henkilötyövuotta. Myös työllisyysaste nousisi, peräti 75 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä putoaisi 20000:lla, sairauspoissaolot vähenisivät yli 1,3 miljoonalla päivällä per vuosi.

Ja tämä kaikki tilanteessa, jossa parhaillaan pähkäillään, miten suomalaisten työuria voitaisiin pidentää.
Näin mittavia muutoksia ei kuitenkaan saavuteta hetkessä, eikä pelkin tulonsiirroin. Ne edellyttävät perustavanlaatuista, kaikkia kansalaisia koskevaa asennemuutosta.

Väestön terveyskäyttäytymiseen voidaan silti vaikuttaa tehokkaasti niin asennetasolla kuin lainsäädännön keinoin. Hyvänä esimerkkinä tästä on tupakoinnin ja tupakkateollisuuden alasajo.

Tällä toiminnalla säästetään niin rahaa kuin lukemattomia ihmishenkiä vähentyneiden syöpäkuolemien ansiosta.