Sunnuntai 19. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Venäjä saisi lisää luottamusta sitoutumalla sopimuksiin

Venäjä saisi lisää luottamusta sitoutumalla sopimuksiin

08.10.2009

Risto Rasilainen

Hansa-kaupankäynnin ja sen myötä tapahtuneen kulttuurivaihdon lisäksi Itämeri on tarjonnut Suomelle tervetulleen tien länteen. Tien, jota pitkin ovat kulkeneet niin  terva- puu- ja paperilastissa olleet laivat kuin parempaa tulevaisuutta kaukomailta etsineet ihmiset.

Itämerestä on tullut entistäkin tärkeämpi alue niin taloudellisesti, ympäristönsuojelullisesti kuin poliittisesti.
EU:n myötä Itämeren alueen talousyhteistyö tiivistyi,  Venäjän öljykuljetukset ovat keskittyneet Suomenlahdelle ja Baltian maista tuli 2004 NATOn jäseniä.

Viimeisin Itämeren taloudellis-poliittista merkitystä lisäävä asia on venäläis-saksalainen kaasuputkihanke. Toteuduttuaan Itämeren pohjaan upotettu putki veisi Viipurista Saksaan 55 miljardia kuutiota maakaasua vuodessa.

Pelkästään rahallisesti kyse on suuren mittaluokan hankkeesta, jonka kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin seitsemän ja puoli miljardia euroa.

Taloudellisen näkökulman lisäksi rakenteilla olevaan putkeen liittyy myös huomattavia ekologisia ja suurvaltapoliittisia kysymyksiä. Toisin kuin esimerkiksi Virossa ja Ruotsissa, viimeksimainitusta ei meillä edes haluta puhua. Ympäristöön liittyvät ongelmat sentään myönnetään.

Kun osa merenpohjaan sijoitettavasta putkesta tulee kulkemaan omalla talousvyöhykkeellämme, on Suomen annettava hankkeelle asianmukainen hyväksyntänsä.

Näin myös mitä luultavimmin tulee käymään.

Keskustelu meillä on käyty kaasuputken rakennusvaiheen vaikutuksista. Paljon vähemmän mielenkiintoa on herättänyt ympäristölle mahdollisesti koituvat seuraukset sitten, kun meriveden syövyttämää putkea on uusittava tai paikattava. Tämä saattaa olla edessä 50 vuoden päästä.

Vaikkei kysymys juuri nyt olisikaan ajankohtainen, ei se ole akateeminen: hyvän käsityksen asian mittasuhteista saa, kun kuvittelee Itämeren pohjaa halkomaan  toista tuhatta kilometriä pitkän ja sata metriä leveän moottoritien.

Kaasuputki ympäristövaikutuksineen on osa isompaa kokonaisuutta: sitä,  millä tavoin Itämeren tulevaisuus lähivuosikymmeninä aiotaan turvata. Ainoa realistinen tapa siihen on yhteistyö alueen rantavaltioiden kesken. Se edellyttää myös Venäjän kantavan oman vastuunsa Itämerestä.

Osoitus tästä olisi Euroopan talouskomission ns. Euroopan sopimuksen ratifiointi. Se mahdollistaisi Itämeren valtioiden keskinäisen aluevesien ympäristövaikutusten kontrollin ja korjaavat toimenpiteet tarvittaessa.

Luottamusta Venäjän yhteistyöhaluun ja -kykyyn lisäisi oleellisesti myös sitoutuminen Helcomin Itämeren suojelua koskevaan yleissopimukseen. Se velvoittaa allekirjoittajavaltioita olemaan pumppaamatta  risteilyalusten käsittelemättömiä jätevesiä mereen.

Nyt Venäjä viime hetkellä ja yllättäen vetäytyi sopimuksesta.