Tiistai 17. syyskuuta 2019

KD-lehti » Juttuarkisto » Ilmaisia ideoita

Ilmaisia ideoita

27.11.2008

Esa Erävalo

Kateeksi käy paitsi Viron yhteistä nettijärjestelmää kiinteistövälityksessä myös Viron maarekisterijärjestelmää karttoineen, esimerkiksi osoitteessa www.maaamet.ee. Koko Viron kartasta pääsee zoomaamalla näkemään tonttikohtaiset tiedot ja jopa melko tarkan tonttitasoisen ilmakuvan. Tuotakin hienoa järjestelmää voitaisiin kehittää Suomen oloihin.

Esimerkiksi Nummi-Pusulassa jaettiin A3-koon karttoja ja värikyniä, kun haluttiin palautetta ja esityksiä kaavoituksesta. Asian voisi järjestää Internetissä paremmin, jos olisi Viron järjestelmästä parannettu versio, johon voisi yksinkertaisella piirrosohjelmalla antaa palautetta. Palaute olisi omalla tasollaan, ikäänkuin piirtäisi muovikalvolle kartan päälle.

Kaavoitusratkaisut ovat kunnissa tärkeitä kysymyksiä, mutta ehkä kaikkein eniten asukkaiden tavoittamattomissa. Tällaista Internetissä toimivaa järjestelmää ei yksittäisten kuntien kunkin erikseen kannata lähteä rakentamaan, vaan se tulee tehdä koko valtakunnan tasoisena julkisena palveluna, johon maakunnittain ja kunnittain voidaan tehdä omaa maakuntaa/kuntaa koskevia muutoksia.

Tällaisesta karttajärjestelmästä voisi hahmottaa mitä kaavoitusratkaisuja on jo voimassa, mitä nyt esitetään uusina ja miten ne liittyvät toisiinsa.

Tällaiseen ”Virtuaali-Suomeen” voisi lisätä myös julkisia ja yksityisiä palveluja, kuten kunnan palvelujen sijainti tai missä sijaitsevat elokuvateatterit, museot, teatterit ja millaista ohjelmistoa niissä on tarjolla.
 
”Virtuaali-Suomeen” voisi lisätä myös tasoja, jotka ovat vain viranomaisten omassa käytössä, kaikesta ei ole tarkoitus tehdä julkista.

Joka tapauksessahan eri tahoilla tehdään kaavoitusta tietokoneilla, Kyse on vain siitä miten taloudellisimmin ja järkevimmin  saataisiin eri tiedot yhdistetyksi kansalaisia palvelemaan.

Toivottavasti tämä ei ole liikaa vaadittu maassa, jossa edes eri sairaanhoitopiirien tiedot eivät sujuvasti välity keskenään. Ilmainen idea on sekin, että julkisyhteisöjen tietokonejärjestelmät yhtenäistettäisiin avointen järjestelmien, kuten Linuxin, pohjalla toimiviksi. Säästyisi kalliita lisenssimaksuja.

On tuottavuutta ja järkeistämistä

Tuottavuuden määritelmä Wikipedian mukaan on tuotoksen määrän ja laadun suhde käytettyjen tuotantopanosten määrään ja laatuun. Yrityksissä mittaaminen on helpompaa kuin julkisessa taloudessa. Tunnetaan tuotteiden määrä, laatu ja hinta ja tuottavuus kasvaa, jos kyetään tuottamaan sama määrä tai enemmän vähemmällä henkilöstöllä.

Julkisella sektorilla tuotoksen laatua on vaikea mitata. Tuleeko ihminen riittävässä määrin hoidetuksi, saako hän riittävästi oppia?

Onko oikeaa tuottavuuden lisäämistä, jos yliopistojen henkilöstöä vähennetään ja henkilökohtaista ohjausta on entistä vähemmän? Miten se vaikuttaa opiskelijoiden valmistumisaikoihin ja tiedon omaksumisen tasoon? Entä se, että tingitään ongelmien ennaltaehkäisystä: kouluterveydenhuollosta, kotipalveluista? Usein joudutaan maksamaan enemmän seurauksista, raskaista korjaavista toimista.

Kasvaako kunnan tuottavuus ja paljonko yhteiskunnalta kokonaisuudessaan säästyy jos kunta lomauttaa henkilöstöä ja valtio maksaa korvaukset? Tuottavuusohjelma on väärä nimi, jos ratkaisut vähentävät henkilökuntaa ja heikentävät palveluita siten, että tuotto ihmisten kannalta ja kokonaisuutena ottaen onkin miinusmerkkistä.