Tiistai 17. syyskuuta 2019

KD-lehti » Juttuarkisto » Lapsi jää vaille suojelua liikaa alkoholia käyttävissä perheissä

Lapsi jää vaille suojelua liikaa alkoholia käyttävissä perheissä

16.10.2008

Risto Rasilainen

Lasten ääni jää usein kuulumatta aikuisten yhteiskunnassa, kuten alkoholiongelmaisen perheen sijaiskärsijöinä.

Vaikka juovia vanhempia on ollut aina, ei tarvitse olla tutkija ymmärtääkseen, että tämän päivän suomalaisperheissä yhä useampi lapsi kokee ahdistusta, pelkoa ja epävarmuutta isän tai äidin juomisen takia.

Syy- ja seuraussuhde on yksinkertainen: mitä enemmän viinaa kulutetaan, sitä useampi perhe kärsii. Nyt jo noin puolet huostaanottotapauksista johtuu vanhemman päihdeongelmasta.

Eikä vanhemman tarvitse edes olla ongelmajuoja, tutkimusten mukaan alkoholinkäyttö ahdistaa myös muiden perheiden lapsia.

Kun katsoo alkoholipolitiikan linjauksia viime vuosikymmeninä, ei ole ihme, että alkoholi on suurin yksittäinen syy lastensuojelun toimenpiteissä.

Mietojen alkoholijuomien tuominen päivittäistavarakauppoihin sekä alkoholin hinnan alennus ovat merkittävin kulutusta lisännyt muutos.

Myös alkoholikulttuurimme suosii myötämielistä asennetta juomiseen. Tämä näkyy selvästi mainonnassa, ravintoloiden aamuyölle jatkuvissa aukioloajoissa, alkoholin myynnissä ja sen käytössä yleisötapahtumissa.

Yhä useammassa kodissa lapsi tai nuori saa alkoholin käytön mallin vanhemmiltaan, mikä siirtää ongelman eteenpäin. Kärsijänä on perheiden lisäksi koko yhteiskunta, joka joutuu hoitamaan alkoholinkäytön aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset vauriot.

Ongelma on huomattava: alkoholin vuoksi kuolee meillä työikäisiä ihmisiä enemmän kuin mistään muusta syystä. Arvioiden mukaan sairaaloiden tehohoidon tarvitsijoilla  jopa joka neljännen syynä on alkoholin liikakäyttö.

Jo YK:n lastenoikeuksien sopimus velvoittaa lapselle oikeuden turvalliseen ja hyvään kasvuympäristöön.

Lisääntyneessä perheväkivallassa mukana on usein alkoholi. Vaikka kohteena olisi aviopuoliso eikä lapsi, on omien vanhempien keskinäisen väkivallan näkeminen erittäin traumatisoivaa.

Tämän henkisen väkivallan merkitys jää silti usein fyysisen väkivallan varjoon, kuten jää se taloudellinenkin väkivalta, jota alkoholiongelmainen perheelleen tuottaa rahojaan juomalla.

Joidenkin lasten oikeus terveyteen ja hyvään lapsuuteen viedään heiltä jo ennen syntymää. Vuosittain vammautuu satoja vauvoja jo sikiövaiheessa äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön seurauksena. Terveinä syntyviin ikätovereihin verrattuna fetaalialkoholivaurio haittaa lasten myöhempää elämää monin eri tavoin.

Kun alkoholin liikakäytön aiheuttamat kielteiset vaikutukset lapsiin ovat näin ilmeisiä, ei voi kuin ihmetellä sitä, miksi edelleenkään ei toden teolla haluta ryhtyä korjaamaan ongelmia.

Lasten hyvinvointi ja oikeus rauhaisaan kasvuympäristöön ei voi olla yhteiskunnallinen kysymys, joka monen muun asian tavoin muodikkaasti jätetään ”markkinavoimien itsesäätelyn” hoidettavaksi.

Kyse ei ole resurssien puutteesta, ei tutkimustulosten ristiriitaisuudesta, tai vaikeudesta tehdä oikeita  poliittisia päätöksiä lasten hyväksi.

Kun näin ei ole, jäljelle jää lähinnä yksi selittävä seikka: välinpitämättömyys, ja sen seurauksena riittämätön poliittinen tahto.