Tiistai 28. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Ylilääkärin sote-uutinen

Ylilääkärin sote-uutinen

11.12.2014

Kristiina Kunnas


– Ehkä oli sattumaa, että ohjauduin lääkärin ammattiin. Valmistumisen jälkeen huomasin, että olen ihan oikealla alalla. Tämä on hurjan mielenkiintoista työtä. Olen hyvin vankasti julkisen puolen työntekijä. Olen halunnut palvella kuntalaisia, onhan yhteiskunta maksanut koulutukseni. Koetan tuottaa omalla työpanoksellani hyötyä takaisin yhteiskunnalle.


Lapset aikuistuvat, joten äiti lähti kansanedustajaehdokkaaksi. Omassa perheessä on nähty, ettei edes korkea koulutus suojaa työttömyydeltä.

– Nämä olivat kolmannet eduskuntavaalit, joihin minua on pyydetty. Aiemmin lapset oli sen verran pienempiä, etten halunnut heidän kustannuksellaan tehdä päätöksiä.
– Nyt minut sai lähtemään se, että on hurjan paljon asioita, jotka vaikuttavat tavallisen ihmisen elämään.
Ensimmäisinä Kirsi Timonen, 50, listaa sote-uudistuksen ja kouluverkkoa koskevat asiat, sekä kuntasektorin paineet.

Kirsi Timonen saapui Heinolaan 1990, nuorena lääkärinä. Siitä lähtien hän on työskennellyt terveyskeskuksessa.
– Olen tykännyt olla perusterveydenhuollossa. Siinä syntyy pitkäaikaisia potilas-lääkärisuhteita. Koen ne tosi rikkaiksi. Viime vuosina olen työskennellyt saattohoitopotilaiden parissa.
– Kaupunginvaltuutettuna oppii  katsomaan toisesta vinkkelistä asioita, ei vain työntekijänä vaan kokonaisuuden kannalta.
– Kipeät päätökset tuntuvat molemmilla puolilla. Jos vastakkainasettelua aiemmin kenties oli, valtuutettuna huomasi, että  kaikki yrittävät tehdä parhaansa.
– Se oli silmiä avaava, avartava kokemus.

Timosen perheessä on nähty Suomen rakennemuutos. Diplomi-insinööri-aviomiehestä on tulossa psykologi. Mies viettää joitakin päiviä viikossa opiskelupaikkakunnalla.
– Nuoren opiskelijapojan kanssa asuu solukämpässä tällainen varttuneempi opiskelija, Timonen naurahtaa.
– Ehkä meillä aiemmin oli se käsitys, että opiskelu jotenkin suojaisi ja korkeakoulutettu saisi pitää työpaikkansa.
– Sama tilanne kosketta ihan hurjan useaa ihmistä ja perhettä.
– Ajattelimme mieheni jäädessä työttömäksi, että kriisi on myös mahdollisuus. Voi miettiä uudelleen, mikä kiinnostaa ja mihin haluaa suuntautua työelämässä.
Heinolan polttavin ongelma on korkea työttömyys. Työpaikat ovat kokeneet takapakkeja.
–  Ihmisiä ja perheitä kurittaa se, että on varsin paljon pitkäaikaistyöttömiä.
– Heidän parissaan aletaan tehdä tehostetusti terveystarkastuksia ensi vuoden aikana.
– Myös päihteet ovat merkittävä ongelma. Ikääntyneillä se on paheneva ongelma. Moni ei muista, että naisen elimistö kestää miestä huonommin alkoholia. Samaten ikääntyvä sietää alkoholia huomattavasti nuorempaa vähemmän.

Sote-uudistus on Timosen mielestä kesken ja vaatii vielä työstämistä.
 – Meilläkin oma kunta joutuisi maksajaksi. Samaan aikaan tulee kouluverkkoasia ja valtionosuudet laskevat. Tulee mieleen, että voiko jatkossa olla elämää missään muualla kuin Kehä III:n sisäpuolella?
– Ei ainakaan minulla ole luottamusta siihen, että mitä suurempi alue, sitä ketterämpi ja tehokkaampi palvelutuotanto.
– On huoli, että jos byrokratia lisääntyy ja päätöksenteko menee kauemmas, ei enää voi olla päättämässä omista asioista.
– Jos kaikki keskittyy suuriin kuntiin, voi pieniin jäädä tarjolle enää tietokone ja nettipalvelut.
– Ne ovat turvassa, jotka kuuluvat työterveyshuollon piiriin.
– Mutta iäkkäille ja työttömille on peruspalvelujen saatavuus läheltä kaikkein tärkeintä.

Kirsi Timonen kampanjoi teemalla Terveempi Suomi!
– Minulle läheisimmät ovat juuri sote, työllisyys ja koulutus.
– Omalle jaksamiselle hurjan merkittäviä ovat perhe, seurakunta ja luonnossa liikkuminen.
– Opiskelijalapsetkin kokoontuvat vielä kotiin viikonloppuisin. Yhteiset ruokahetket ja runsas juttelu ovat iso voimavara. Meillä on aina keskusteltu paljon.

Kuuntele Kirsi Timosen haastattelu, KD-Kompassi, Radio Dei, la 13.12. klo 12