Tiistai 28. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Omantunnonvapaus-kansalaisaloite ylsi reilusti tavoitteeseen

Omantunnonvapaus-kansalaisaloite ylsi reilusti tavoitteeseen

27.11.2014

Samuli Rissanen


Helsinkiläinen diabeteslääkäri ja kd-valtuutettu Sari Mäkimattila keräsi nimiä Helsingin piirin syyskokouksessa lokakuussa. Tuolloin kansalaisaloitteesta puuttui vielä 20 000 nimeä. Lopulta 50 000 kannattajan tavoite ylittyi reilusti.


Kansalaisaloite omantunnon vapauden saamiseksi terveydenhuollon henkilökunnalle keräsi lopulta 67 000 tukijaa, mikä ylittää vaaditun 50 000 allekirjoittajan rajan.

Kannatusilmoitusten keruuaika päättyi viime viikolla. Seuraavaksi kansalaisaloite on mahdollista jättää eduskunnalle.
Sisäministeri Päivi Räsänen kertoo, että kansalaisaloitteesta käydään eduskunnassa ensin lähetekeskustelu. Tämän jälkeen aloite lähetetään valiokuntaan mietinnön laatimista varten. Mietinnön pohjalta aloite käsitellään ensimmäisessä ja toisessa käsittelyssä ja lopuksi päätetään lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Eduskuntakäsittelylle ei  Räsäsen mukaan ole säädetty määräaikaa, mutta käytännössä aloitteet otetaan viivytyksettä käsiteltäväksi. Kansalaisaloitteet raukeavat aina vaalikauden loppuessa. 

Räsänen kertoo, että jo keväällä 2011 saatiin hallitusohjelmaan Kristillisdemokraattien sinnikkäiden vaatimusten vuoksi kirjaus nimenomaan tähän aihepiiriin liittyen. Kirjauksen sisällöllisenä tavoitteena on vähentää raskaudenkeskeytyksiä ja selvittää tarve myöhäisimmän viikkorajan muutokseen sekä terveydenhuollon henkilöstön oikeuteen eettisin perustein kieltäytyä toimenpiteen suorittamisesta.
– Tämä oli merkittävä saavutus, Räsänen kertoo.
Vastustuskin oli hänen mukaansa kovaa.  Omantunnonvapautta vastustetaan ennen muuta väittämällä, että oikeus vaikeuttaisi aborttioikeuden saamista.
– Väite on kestämätön, sillä missään muussa maassa näin ei ole käynyt. Työjärjestelyillä voidaan turvata oikeus vakaumukseen.
Räsänen epäileekin, että suuri este asian etenemiselle on ollut pelko, että aborttikysymys avattaisiin laajemminkin.
– Tässä nimenomaisessa lakialoitteessa on kuitenkin kyse ainoastaan omantunnonvapaudesta. Se ei ole keneltäkään pois.

Kristillisdemokraatit ovat vaalikauden aikana muistuttaneet peruspalveluministereitä, Guzenina-Richardsonia ja Huovista kirjauksesta.
– Emme ole ikävä kyllä saaneet lakimuutoksen edellytysten selvittämiselle hallituksen sisältä tukea, Räsänen myöntää.
Sosiaali- ja terveysministeriön vastuuministerit ovat katsoneet, että nykyinen laki on riittävä ja hyvä. Abortti ei  kuitenkaan koskaan ole eettisesti neutraali lääketieteellinen toimenpide.
– Se nostaa pintaan erilaisten ihmiskäsitysten ja arvojen ristiriidat. Elämänsuojelua edistävien lainsäädäntöuudistusten lisäksi tarvitsemme nykyistä parempaa tukea vaikeissa elämäntilanteissa lastaan odottaville äideille.

Räsänen pitää kansalaisaloitetta tärkeänä askeleena kohti omantunnonsuojan takaavaa lainsäädäntöä. Sen eteneminen edellyttää eduskunnan enemmistön vakuuttamista asiasta.
– Suomessa abortti on vaiettu aihe. Tässä asiassa on menty Itä-Euroopan maiden mallin mukaisesti.
Läntisen Euroopan maista ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa terveydenhuollon henkilöstöllä ei ole lakisääteistä mahdollisuutta olla osallistumatta raskaudenkeskeytyksiin. Euroopan neuvosto edellytti vuonna 2010, että kaikkien jäsenmaiden tulee turvata hoitohenkilökunnalle omantunnonvapaus. Sekä Maailman että Suomen lääkäriliitot ovat saman vaatimuksen takana.
Suomessa esimerkiksi gynekologiksi erikoistuminen on mahdotonta, jos ei suostu abortteja suorittamaan.
– Lääkärin keskeinen tehtävä on nimenomaan elämän suojeleminen. Aion tehdä parhaani, että lain muuttaminen etenee eduskunnassa, Räsänen vakuuttaa.