Keskiviikko 29. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Pyhiinvaellus Betlehemiin

Pyhiinvaellus Betlehemiin

19.12.2013

Minna Lönnqvist


Kirkon lattiatason alla kryptassa on luola, jossa voi tutustua perimätiedon kertomaan Kristuksen syntymäpaikkaan. Sen jo Hieronymus suojasi hopeasta taotuin koristein; nyt kivilattiaa suojaa suuri hopeinen tähti, jolla syntymäpaikka on merkitty. Paikkaa valaistaan muinaisen tavan mukaan öljylampuin. Ilmassa leijuvat suitsukkeet muistuttavat tuoksullaan itämaiden viisaiden tuomista lahjoista.


Jo varhaiset kristityt halusivat jäljittää tarkkaa synnyinpaikkaa Betlehemissä ja iloita Vapahtajan syntymästä.

Seimiastelmat kuuluvat jouluun. Ne kertovat meille Vapahtajan syntymästä Pyhässä Maassa. Jo varhaiset kristityt halusivat jäljittää tarkkaa synnyinpaikkaa Betlehemissä ja iloita Vapahtajan syntymästä. Raamattu toimi heidän matkaoppaanaan.

Toisella vuosisadalla varhaiskristillisissä lähteissä kerrotaankin Betlehemin syntymäluolasta ja sen sijainnista.

Jos joku halusi Jeesuksen syntymästä lisätodisteita profeetta Miikan ennusteiden ja Jeesuksen opetuslasten evankeliumeissa taltioiman syntymäkertomuksen lisäksi, Betlehemissä hänelle voitiin näyttää kouriintuntuvasti tuota paikkaa, jossa Vapahtaja oli syntynyt. Varhaiset kristityt herättivät Raamatun kertomukset, kuten Jeesuksen syntymän seimineen eloon silmiensä edessä. 

Syntymäluola, hauta ja Öljymäki ykköskohteet

Betlehemin syntymäluola sekä Pyhä hauta ja Öljymäki Jerusalemissa muodostuivat varhaisten kristittyjen merkittävimmiksi vaelluskohteiksi Pyhässä Maassa. Jeesuksen syntymä, kuolema sekä ylösnousemus ja toinen tuleminen olivat keskeisimmät uskon tukipilarit, jotka voitiin havainnoida pyhiinvaelluksissa ja seurata Mestarin maanpäällisiä vaiheita.

Konstantinus rakensi muistokirkot 300-luvulla


Konstantinus, Rooman ensimmäinen kristitty keisari, rakensi 300-luvun alkupuolella pyhimmille paikoille Jerusalemiin, Betlehemiin ja Hebroniin äitinsä Helenan ohjauksessa kirkot.

Betlehemin syntymäluolan päälle rakennetusta varhaisimmasta kirkosta on säilynyt vain jäännöksiä mm. geometrisesti kuvioituja lattiamosaiikkeja nykyisen syntymäkirkon alla.

300-luvun loppupuolen vaeltajista Hieronymus ja Paula näkivät Betlehemin ihmeen tapahtuneen omilla uskon silmillään. He olivat kumpikin jättäneet taaksensa Rooman ja purjehtineet kohti Jerusalemia. Sieltä he jatkoivat Betlehemiin, josta tuli heidän matkansa päätepysäkki.

Heille avautui synnyinpaikka kirkkoineen ja he halusivat asettua alueelle loppuelämäkseen. Betlehemiä ympäröi Hieronymuksen mukaan yksinkertaisuus, hymnit ja ihmeellinen rauha. Seuralaisineen Hieronymus ja Paula perustivat syntymäluolan tuntumaan luostarin pyhille munkeille ja neitsyille. Luostarit majoittivat suojiinsa yhä kasvavia pyhiinvaeltajien joukkoja.

Nöyryyden oven kautta syntymäkirkkoon

Betlehemin syntymäkirkko nykyisessä asussaan on bysanttilaiselta kaudelta,  keisari Justinianuksen ajalta 500-luvulta.  Kirkon takaosissa avautuu luostari kauniine puutarhoineen. Sisäänkäynnin neliönmuotoinen oviaukko on hyvin matala:  jokainen joutuu kumartamaan kuninkaan syntymäpaikan edessä - ovea kutsutaankin nöyryyden oveksi.

Sen kivirakenteista kuitenkin näkee, että ovimalli on kirkkoa paljon myöhäisempi, sillä sen ympärillä näkyvät 1100-1300-luvun ristirekeläiskauden suuren suippokaarisen oven rakenteet.

Ovi johtaa suorakaiteenmuotoiseen hallikirkkoon, joka on ns. basilika pylväsriveihin  jaettuna. Basilika noudattelee paljolti Konstantinuksen alkuperäisen mutta tuhoutuneen kirkon mallia. 

Tiedetään kuitenkin, että Konstantinuksen pyhäkössä syntymäluolan päällä oli kahdeksankulmainen rakennelma, aivan kuten Pyhän Haudan kirkossa Jerusalemissa. Nyt Betlehemissä kolme puolikaarenmuotoista apsista muistuttavat syntymän paikasta.

Mosaiikit tuhatvuotisia

Ristiretkeläisaikana Justinianuksen kirkon seinät koristeltiin mosaiikein, joissa Raamatun sanomaa kerrotaan kuvin. Osa mosaiikeista on säilynyt.

Yhdellä seinällä mosaiikkikuvassa Iisain kannoista virkosi vesa, josta nousi Messiaan sukupuu osoittaen Jeesuksen sukulinjan johtavan suoraan Daavidista – Betlehemin paimenesta, josta tuli Israelin kuningas.

Mukana ovat kaikki profeetat, jotka ennustivat Messiaan syntymää. Toisella seinällä on evankeliumin tapahtumia ja henkilötä. Joukossa esitetään eri kirkolliskokouksia. Ikkunoiden väleissä kohoavat suuret enkelit. Vihreät kasviaiheet ovat vallitsevia koristekuvioita.

Kirkon lattiatason alla kryptassa on luola, jossa voi tutustua perimätiedon kertomaan Kristuksen syntymäpaikkaan. Sen jo Hieronymus suojasi hopeasta taotuin koristein; nyt kivilattiaa suojaa suuri hopeinen tähti, jolla syntymäpaikka on merkitty. Paikkaa valaistaan muinaisen tavan mukaan öljylampuin. Ilmassa leijuvat suitsukkeet muistuttavat tuoksullaan itämaiden viisaiden tuomista lahjoista.

Ilosanoma kiirii suoraan Betlehemistä

Kirkon edessä niin kutsutulla Seimen aukiolla kokoontuvat sadat ihmiset jouluaattona juhlistamaan joulua. Monet ovat pyhiinvaelluksella Betlehemissä. Syntymäkirkossa kutsuvieraat kokoontuvat jumalanpalvelukseen. Kuorot eri puolilta maailmaa laulavat aukiolla joululauluja, ja satelliitit välittävät aattona miljoonille suorana lähetyksenä kuvaa tapahtumasta.

Kristikunnan ilosanoma kiirii maapallon eri kolkkiin suoraan Betlehemistä. Tumma taivas on tähtiä täynnä, mutta kirkas valaistus aukiolla estää sillä juhlivilta näkyvyyden. Tumman yön ja hiljaisuuden tähtineen voi löytää kuitenkin Paimenten kedolta.

Kävellen Paimenten kedolle

Hieman Betlehemin kaupungin ulkopuolella Beit Sahurin kylän alueella sijaitsee perinteinen Paimenten keto ja luola. Sinne voi Betlehemistä taittaa matkaa jouluyönä jalkaisinkin.

Varhaiset kristityt jo vaelsivat paikkaan ja rakensivat alueelle pienen pyhäkön. Sen tuntumassa  arkeologit ovat kaivaneet 1. vuosisadan maatilan jäännökset – lampaita oli siis alueella.

Kedolla sijaitsevassa luolassa voi kokea jouluaaton rauhaa, laulaa hymnejä ja katsella tummaa tähtitaivasta.

Enkeli ilmoitti jossakin lähistöllä paimenille:”...ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.”

Kirjoittaja on Lähi-idän arkeologian dosentti