Sunnuntai 19. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Suomi tarvitsee uskonnonvapausstrategian

Suomi tarvitsee uskonnonvapausstrategian

12.12.2013

Merja Eräpolku


Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) hallituksen jäseniä ja henkilökuntaa vieraili puheenjohtajansa piispa Teemu Sipon johdolla Brysselissä. Delegaatiossa oli mukana myös neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen, joka oli yksi tämän vuoden Euroopan kansalainen –palkinnon saajista. Huttuselle tunnuspalkintoa esitti Sari Essayah, joka myös kutsui SEN:n vierailulle Brysseliin osallistumaan Euroopan rukousaamiaistapahtumaan.


Suomen Ekumeeninen Neuvosto esitteli viime viikolla Euroopan parlamentissa tekemänsä selvityksen ”Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka – suosituksia Suomelle”.

Kuulemassa olivat europarlamentaarikko Sari Essayah´n ja Anneli Jäätteenmäen ohella joukko meppien avustajia ja virkamiehiä sekä kansanedustajat Peter Östman ja Sauli Ahvenjärvi.

Toinen selvityksen kirjoittajista, Anna Hyvärinen, muistutti, että 84% maailman väestöstä tunnustaa jotain uskontoa, mutta n. 75 % elää sellaisissa maissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan. Monesti ihmisten turvallisuus saattaa olla uhattu uskontonsa takia, mikä pakottaa ihmisiä pakenemaan kotimaastaan.

Hyvärisen mukaan uskonnonvapauskysymykset ovat jääneet muita ihmisoikeuksia vähemmälle huomiolle. Toisaalta ongelma on myös todistepohjaisen tiedon vähyydessä.
– Uhrien on vaikea raportoida omasta asemastaan ja heitä vastaan kohdistuvista rikkeistä, jos he joutuvat pelkäämään turvallisuutensa puolesta.

Keskustelussa todettiin, että uskonnot itsessään eivät voi kuulua uskonnonvapauden alle, vaan ainoastaan ihmisillä on siihen oikeus ja se tulisi turvata. Iso ongelma on kansainvälisen yhteisön haluttomuus puuttua valtioiden sisäisiksi koettuihin asioihin.

Suomen ulkopolitiikka omaa vahvan syrjimättömyyden agendan ja ihmisoikeuspohjaisen lähestymistavan. Kuitenkin uskonnonvapauskysymyksiin on paneuduttu Suomen ulkoasianministeriössä heikosti ja osaaminen on vähäistä. Turvapaikanhakijoiden kohdalla ei uskonnolliseen vainoon liittyviä turvallisuusriskejä useinkaan ymmärretä.

– Suomi tarvitsee uskonnonvapausstrategian ja uskonnonvapauskysymykset tulee valtavirtaistaa osaksi Suomen ulkopolitiikkaa. Tietoa ja asiantuntemusta tarvitaan lisää. Suomi voisi olla aktiivisempi yhteistyöverkostojen luomisessa, selvityksen laatijat esittävät. 

Selvityksessä suositellaan mm. uskontodialogin kehittämistä ja uskonnonvapauden huomioimista kriisinhallinnassa, pilottihankkeen perustamista, uusien työkalujen kehittämistä ja paikallisten hankkeiden tukemista. Lyhyen aikavälin menetelmiin kuuluvat erilaiset reagointimenetelmät kuten EU:n uuden ihmisoikeusstrategian uskonnonvapautta koskevien suuntaviivojen toimeenpaneminen, erilaiset yhteistyösopimukset sekä systemaattinen reagointi ihmisoikeusrikkomuksiin.

”Olemme vastuussa ihmiskaupan uhreista”


– Ympäri Eurooppaa puhutaan eurooppalaisista arvoista, mutta hyvin harvat ovat halukkaita selventämään, mikä niiden alkuperä on, totesi kansanedustaja Peter Östman avatessaan ECPM:n arvoseminaaria Euroopan parlamentissa.

Östmanin mukaan aikana, jolloin epäluottamus kasvaa eurooppalaisia poliittisia instituutioita kohtaan, on tarpeen yhdistää EU uudelleen niihin arvoihin, jotka ihmiset tunnistavat elintärkeinä henkilökohtaiselle elämälleen ja yhteiskunnalle.
–  Kristilliset arvot ovat yhä tarpeen 2000-luvun unionille. Olen vakuuttunut siitä, ettei ole tulevaisuutta vapaalle ja demokraattiselle EU:lle ja solidaariselle Euroopalle ilman näiden arvojen alkuperän tunnustamista.
Östman muistutti, että vapaus, ihmisten vapaa liikkuvuus ja ihmisarvo ovat kaikki loukattuina Euroopassakin rehottavan ihmiskaupan - nykyajan modernin orjuuden - myötä.

– YK:n varovaisen arvion mukaan maailmassa on 2,5 miljoonaa ihmiskaupan uhria. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvioiden mukaan uhrien määrä on jopa 20 miljoonaa. Seksikauppa ja pakkotyövoima ovat pääasialliset ihmiskaupan muodot, mutta ihmiskaupan piiriin kuuluu myös kotiapulaisia, pakkoavioliittoja ja elinkauppaa, kuvasi Sari Essayah.

Hän korosti, että monimuotoinen ongelma tarvitsee vastauksia monella tasolla. Kristittyjen on syytä toimia ihmiskaupan torjumiseksi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tietoisuutta ongelmien laajuudesta ja luonteesta tulee lisätä. Ihmiskauppiaiden palvelujen kysyntään on puututtava. Muutoksia eri maiden lainsäädäntöön tarvitaan mm. paitsi parituksen myös seksin oston ja myynnin kieltämiseksi. Uhrien toipumisen ja yhteiskuntaan integroimisen puolesta on myös toimittava.
– Meistä moni ei koskaan kohtaa ihmiskaupan uhria. Se ei kuitenkaan vie pois vastuutamme ja velvollisuuttamme toimia, Sari Essayah muistutti.

Kristittyjen ykseyttä rakennettiin Euroopan rukousaamiaisella

Jo 16. kertaa järjestetty Euroopan rukousaamiaistilaisuus oheisohjelmineen pidettiin viime viikolla Brysselissä. Euroopan parlamentissa tapahtumaan osallistui nelisensataa osallistujaa, joukossa oli meppien ohella kansanedustajia useista Euroopan maista sekä eri kirkkojen ja kristillisten järjestöjen edustajia.

Tapahtuman illallispuhuja SEN:n pääsihteeri, Isä Heikki Huttunen luki ekumenian pohjana olevan ylimmäispapillisen rukouksen (Joh 17.), jossa Jeesus pyytää seuraajiensa puolesta ”että he olisivat yhtä”.
– Ykseys Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kesken on kristillisen uskon ydintä. Jeesuksen sanojen ja koko Raamatun ilmoituksen mukaan tämä ykseys on tarkoitettu myös esikuvaksi ihmisten väliselle suhteelle, Huttunen kiteytti.

– Herramme tahtoo, että Hänen opetuslapsensa tunnistettaisiin yhteydestä ja rakkaudesta. Tämän kristittyjen välisen yhteyden ja rakkauden edistäminen on ekumeniaa.
Huttunen korosti, että myös EU:ssa kristittyjen tulee olla yhteyden ja ykseyden asialla.
– Näen Euroopassa monta raja-aitaa, jotka kristillinen usko kehottaa meitä ylittämään:   etelä-pohjoinen, itä-länsi, EU- ja EU:n ulkopuoliset maat, yhteiskuntiemme sisäiset jakolinjat, kuten romanikansan asema tai EU:n ulkorajat, joilla moni heittää henkensä paremman elämän turhassa toivossa.

– Kristittyinä meidät on kutsuttu tuntemaan se yhteyden ja ykseyden lahja, jonka Kristus antaa, ja heijastamaan ja edistämään samaa rakkautta siellä missä olemme ja kaikessa mitä teemme, Huttunen muistutti.