Sunnuntai 19. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Puoluevaltuusto sulatteli hallituksen rakennepakettia

Puoluevaltuusto sulatteli hallituksen rakennepakettia

05.12.2013

Samuli Rissanen


Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto kokoontui tavoistaan poiketen Vantaan kaupungintalolla. Osallistumisprosentti oli korkea: 54 kaikkiaan 60:stä kokousedustajasta oli paikalla marraskuun viimeisenä päivänä.


Räsäsen mukaan rakennepaketti ei ole leikkauslista, mutta menoja saatetaan joutua karsimaan taas ensi keväänä.

Hallituksen rakennepoliittiset linjaukset herättivät Kristillisdemokraattien puoluevaltuustossa osittain ristiriitaisia tunteita. Keskustelun avanneella Kymen piirin Sakari Smedsillä oli edellispäivän julkistuksen jäljiltä hämmentynyt olo. 
– Onko Suomelle nyt käymässä hyvin vai huonosti, hän kysyi.

”Enemmän julistuksellinen kuin konkreettinen”

Vaikka rakennepaketti ei täysin vakuuttanut puoluevaltuustoakaan, paljon hyvääkin hallituksen viime aikaisissa päätöksissä nähtiin. Smedsin mielestä plussaa ovat  ainakin maltillinen työmarkkinaratkaisu ja toisaalta yritysveroasteen reipas alentaminen.

Tulevaisuuden uskoa hyydyttäviä tekijöitä on kuitenkin useita: Sotesta tuli sotku eikä työurien ja eläkeuudistusten suhteen ole edetty. Kuntien säästöohjelmakin  arveluttaa, samoin kuin vanhusten laitoshoidosta tikistettävä yli 300 miljoonaa euroa. Smeds pitikin rakennepakettia enemmän julistuksellisena ohjelmana kuin konkretiana. Ihminen tuntui unohtuneen keskittämisen myötä.

Helsingin Mika Ebeling puolestaan halusi tietää, mitä hallitus odottaa kunnilta, kun  se edellyttää kuntien parantavan tuottavuuttaan miljardin verran.
– Tarkoitetaanko tällä, että samat tai vastaavat palvelut saadaan miljardia halvemmalla vai tarkoitetaanko tällä, että palveluja leikataan miljardilla?

Ebelingin mukaan esimerkiksi Helsingissä menosäästöön johtava palvelutason heikennys, joka ei millään tavalla paranna tuottavuutta, tulkitaan silti tuottavuuden parantamiseksi.

Julkinen sektori on pöhöttynyt ylisuureksi

Sisäministeri Päivi Räsänen oli hetkeä aiemmin kertonut päätösten taustaksi, että edes suotuisa talouskasvu ei korjaisi valtiontalouden ongelmia.  Rakennepaketissa päädyttiinkin vähentämään kuntien menoja miljardilla ja lisäämään tuottavuutta toisella. Keskeisimmät ja vaikeimmat neuvottelut oli käyty kuntien velvotteiden karsimisesta. Rakennepaketissa päädyttiin  leikkaamaan laitoshoidosta ja parantamaan ennaltaehkäiseviä palveluja.

Puoluesihteeri Peter Östman puolestaan arvioi, että julkinen  sektori on pöhöttynyt talouden kokoon nähden liian suureksi. Kutistuvassa Suomen taloudessa julkinen sektori on lihonut jo vastaamaan 60 prosenttia BKT:sta.
– Ruotsiksi ilmaistuna: ofentlig sektorn (julkinen sektori) onkin ofantlig (suunnaton, valtava), Östman vertasi.

Suomi ei ole enää vuosikausiin kyennyt kustantamaan julkiselle puolelle kasattuja tehtäviä ilman lisävelkaa. Räsäsen muistutti, että hallituksen ankariltakin tuntuvien säästötoimien ja rakenteellisten uudistusten jälkeen lisävelkaa otetaan ensi vuonnakin yhä seitsemän miljardia euroa.

Perjantaina julkistettu rakennepaketti ei ole Räsäsen mukaan leikkauslista, mutta hän piti todennäköisenä, että ensi keväänä hallitus joutuu höyläämään menoista vielä ainakin reilun miljardin. Tähän mennessä hallitus on tehnyt säästöpäätöksiä jo 5,5 miljardin edestä.

Miten KD suhtautuu keskittämiseen?

Suurista rakennehankkeista keskusteltaessa puoluevaltuustoa kiinnosti KD:n linja keskittämiseen. Etelä-Pohjanmaan Tanja Yli-Pöntinen piti harvaan asuttujen alueiden kannalta ongelmallisena, että palvelut jatkuvasti keskittyvät vain isoimpiin keskuksiin. Hän sai ajatukselleen tukea Etelä-Savon Esko Revolta, joka muistutti, että useampi viimevuosina laajentuneista kaupungeista, Kouvola ja Oulu etunenässä, ovat nyt taloudellisissa vaikeuksissa.

Rakennepaketin yksityiskohdista eniten kysymyksiä herätti kuitenkin laitoshoitoon tehtävät leikkaukset. Varsinais-Suomen Jari Tulonen ei pitänyt hyvänä, että psykiatrisesta hoidosta säästettäisiin enää lisää. Avohoitoon siirtäminen on monen mielenterveysongelmista kärsivän kohdalla merkinnyt enemmän tai vähemmän heitteillejättöä.

Myös oman profiilin nostamista hallituksen sisällä kannatettiin. Porvoon Jere Riikonen arvioi, että asioita pitäisi uskaltaa kärjistää eikä elää siinä pelossa, että oman profiilin esilläpito tuhoaisi yhteistyökuvioita seuraavassa vaiheessa. Samoilla linjoilla oli Helsingin Petteri Hiienkoskikin.
Hän toivoi enemmän aloitteellisuutta politiikan teossa.
– Asetetaan rohkeita tavoitteita ja haastetaan muita, Hiienkoski sanoi.

Östman vastasi kritiikkiin laululla

Puoluevaltuuston esittämät kysymykset saivat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östmanin aloittamaan puoluejohdon vastauskierroksen laululla. Östman kajautti täydelle valtuustosalille maailmankuulusta napolilaisesta laulusta väännetyn Oi Soini mio-nimisen version. Suomalaisessa väännöksessä vaaditaan muun muassa ottamaan Kreikalta letkut irti ja päästämään valtio konkurssiin.

Östman demonstroi, että  Suomi on ilman tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia ja menoleikkauksia yhtä lailla vaikeuksissa. Velkataakka on kasvanut muutamassa vuodessa 50 miljardista liki 100 miljardiin.
Östman ei myöskään luottanut, että esimerkiksi Keskustan esilläpitämä maakuntamalli tuottaisi yhtään parempaa tulosta kuin hallituksen nyt suunnittelemat uudistukset.

Räsänen toisti, että hallituspuolueen asema on tällä vaalikaudella ollut vaikea. Hän muistutti jälleen kerran lähtötilanteesta, jossa vaalit voittaneiden perussuomalaisten jättäydyttyä oppositioon muiden puolueiden oli kannettava vastuuta.

Pelkästään hallituksen kokoonpano on tuottanut alusta pitäen vaikeuksia, sillä kuudella puolueella ei ole ideologista yhteyttä toisiinsa. Talouskaan ei ole oiennut hallituskauden aikana vaan päin vastoin kiertynyt kaksoistaantumaksi.

Toisaalta rakennepaketin avulla voidaan tuottaa hyvät ja laadukkaat palvelut edullisemmin. Räsänen näki puolueen ideologian mukaisena senkin, että korjaavista toimenpiteistä siirrytään nyt huokeampaan varhaiseen vaikuttamiseen. Esimerkkinä uudesta suuntauksesta Räsänen nosti Imatran mallin, jossa lastensuojelun kustannuksia on vähennetty onnistuneesti varhaisen puuttumisen keinoilla. Jatkossa vastaavia toimenpiteitä nähdään useimmilla hallinnonaloilla.

Kotihoidontuen jakaminen risoi Räsästä eniten

– Hallitustaival on sisältänyt jatkuvaa taistelua; yhtenä päivänä on tullut voitto, toisena päivänä tappio, Räsänen kuvasi.

Vaikeimmin nieltävänä tappiona hän koki viime kesänä tehdyn päätöksen kotihoidontuen jakamisesta vanhempien kesken. Kysymys kotihoidontuen tasosta ja kestosta oli ollut lukemattomia kertoja esillä ja monta taistelua oli jo voitettu. Viime kesänä kuitenkin hävittiin. Räsäsen mukaan päätös oli hallituksen epäonnistunein, sillä siinä puututtiin perheiden valinnanvapauteen. Valtiovallan ei pitäisi hänen mukaansa säädellä sitä, kumpi vanhemmista jää kotiin lapsen kanssa.

Ratkaisun yhteydessä myös KD:n lähtö hallituksesta oli lähimpänä. Räsäsen mukaan puolueelle ei käytännössä annettu muita vaihtoehtoja kuin hyväksyä kotihoidontuen jakaminen tai lähteä hallituksesta. Eduskuntaryhmä tuki kuitenkin hallitukseen jäämistä.