Tiistai 28. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Sari Essayah’n mukaan liittovaltiolinja on nyt voitolla Euroopan parlamentissa

Sari Essayah’n mukaan liittovaltiolinja on nyt voitolla Euroopan parlamentissa

29.11.2012

Samuli Rissanen


Mietteliäs europarla­men­taarikko. Sari Essayah’n ilme oli vakava KD:n puoluevaltuustossa eduskunnassa. Hän kertoi liittovaltiota kannattavan linjan vahvistumisesta europarlamentissa.


Valtaosa suomalaismepeistäkin hyväksyisi eurobondit ja EU:n yhteisen rahaministerin

– Olen hyvin EU-kriittinen, kun kyse on liittovaltiokehityksestä, jonka yksi pesäpaikka Euroopan parlamentti tätä nykyä on, KD-meppi Sari Essayah sanoo.

Europarlamentaarikko Sari Essayah oli mietteliään ja vakavan oloinen pitäessään poliittista tilannekatsaustaan  Kristillisdemokraattien vuoden viimeisessä puoluevaltuuston kokouksesssa eduskunnassa.

EU-kriittinen ja liittovaltiokehitystä vastustava Essayah on viime aikoina ollut yhä enenevässä määrin poikkiteloin europarlamentin yleistä linjaa vastaan. Hän on myös tämän tästä joutunut puuttumaan räikeimpiin federalistisiin esityksiin.
– Olen tehnyt lukuisia muutosehdotuksia muun muassa velkojen yhteisvastuuta ajaviin kohtiin komission esityksissä tai parlamentin oma-aloitemietinnöissä, Essayah kertoo.

Eurobondit tekevät uhkaavasti tuloaan

Samaan hengenvetoon hän toteaa, että myös parlamentin suurimman poliittisen ryhmän eli EPP:n riveissä liittovaltiolinja alkaa olla voitolla.
– EPP kuitenkin vielä seuraa Saksan tiukempaa linjaa eikä ole esimerkiksi lähtenyt yhteisvastuullisten eurobondien kannattajaksi.

Tietyssä mielessä eurobondien ja yhteisvastuullisten instrumenttien suhteen eletään nyt jonkinlaisessa kauhun tasapainossa. Näkemyserot  EPP:n sisällä noudattelevat melko tarkkaan Euroopan velkakriisin viiltämiä jakolinjoja.  Talousvaikeuksissa olevat jäsenvaltiot haluavat paremmin asiansa hoitaneet maat maksamaan heidän velkojaan. Nettomaksajilla, kuten Suomella, Hollannilla, Saksalla ja Ruotsilla on puolestaan ollut yhtenevä, kriittinen linja. 

Vaikka eurobondit ja velkojen yhteisvastuut onkin saatu rajattua keinovalikoiman ulkopuolelle, saattaa ”kauhun tasapaino” jatkossa muuttua.  Essayah pelkää paineiden kasvavan, mikäli vihreät ja demarit voittavat Saksan seuraavat vaalit.

Näkemyserot ovat suuret myös Suomen delegaatiossa

Kristillisdemokraattien europarlamentaarikko kuuluu EPP:n Suomen delegaatioon yhdessä neljän Kokoomuksen mepin kanssa. Essayah kertoo, että liittovaltiokehitystä ja toisaalta jäsenmaiden yhteistyötä kannattavien europarlamentaarikkojen väliset näkemyserot ovat ammottavia Suomen delegaatiossakin.

Rajalinjat piirtyivät hyvin esiin viime viikon parlamentin äänestyksessä ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa”-lausunnosta. Siinä ehdotettiin yhteistä velanpurkurahastoa, yhteistä valtiovarainministeriä, eurobondeja ja suurempaa yhteistä budjettia.
– Kaiken päälle lausunnossa vielä todettiin, että liittovaltiohan tässä tarvitaan tavoitteisiin pääsemiseksi, Essayah kertoo.

Hän hämmentyi, kun huomasi, että suomalaiskollegoistakin kaksi kolmasosaa oli valmis hyväksymään moisen linjan ja äänesti puolesta.

Essayah’n lisäksi vain Kokoomuksen Petri Sarvamaa ja Ps:n Sampo Terho äänestivät mietintöä vastaan.

Sen sijaan mietinnön puolesta äänestivät Sdp:n Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo (sit), Rkp:n Nils Torvalds, Vihreiden Satu Hassi sekä Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja Eija-Riitta Korhola.

”Nettomaksuosuutta on vahdittava tarkasti”

Essayah on kriittinen liittovaltiokehitystä kohtaan senkin vuoksi, että se tietäisi Suomelle unionin nettomaksajana jälleen lisää rahanmenoa. Kovin kädenvääntö unionissa käydäänkin lähiviikkoina ja -kuukausina vuosien 2014-2020 rahoituskehyksien koosta.

Tässäkin kysymyksessä näkemyserot eri maiden välillä ovat valtavat. Nettomaksajamaat haluaisivat pitää unionin budjetin noin prosentissa alueen kansantuotteesta. Innokkaimmat paisuttaisivat budjettia jopa viisinkertaiseksi.

Essayah toivoo unionille mahdollisimman tiukkaa budjettia, joka ei kasvattaisi Suomen noin 700 miljoonan euron nettomaksuosuutta.
– Nettomaksuosuuden suuruuden seuraaminen on tärkeää. Suomen kannattaa neuvotteluissa pyrkiä saamaan rahaa sellaisiin momentteihin, josta myös  saamme eniten rahaa takaisin.

Essayah’n mukaan tällaisia ovat esimerkiksi EU:n koheesiorahastot.

Säästölinjakin paisuttaa EU-budjettia

Monet suomalaismepitkin ovat liittyneet nettosaajien kuoroon vaatimaan budjetin reipasta kasvattamista, jotta Suomen kotiuttamien maatalous- ja aluetukien taso kohentuisi tai säilyisi ennallaan.

Essayah’n mukaan monelta jää kuitenkin huomaamatta, että säästölinjaakin noudattamalla EU-budjetin loppusumma kasvaa. Toisaalta lisäämällä menoja sellaisiin momentteihin, joista ei saada senttiäkään takaisin, jättää Suomelle vain luun jakajan käteen.
– Varsinaista hölmöläisten peiton jatketta siis, ekonominkin koulutuksen saanut Essayah toteaa.

KD:n painoarvo europarlamentissa on samaa luokkaa kuin koko Suomen vasemmiston

Kulunut vuosi on ollut Kristillisdemokraattien europarlamentaarikko Sari Essayah’n uran kannalta käänteentekevä. Tammikuussa hän kampanjoi ansiokkaasti Kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaana ja vuoden viimeisessä puoluevaltuustossa hän kertoi aloittaneensa jo valmistautumisen puolentoista vuoden päässä häämöttäviin eurovaaleihin.

Kristillisdemokraattien osalta se tarkoittaa aluksi vaaliliittokumppaneiden katsastusta, sillä eurovaaleissa pienten puolueiden on ollut vaikeaa saada omin voimin ehdokastaan läpi. Kansallinen äänikynnys on armoton myös kovan henkilökohtaisen kannatuksen omaavalle Essayah’lle.

Onnistuneen vaaliliiton ansiosta KD on tällä hetkellä kokoonsa nähden isompi tekijä europarlamentissa. KD:n painoarvo on samaa luokkaa kuin kotimaisten vasemmistopuolueiden, joilla on yhteensä vain yksi puolueseen sitoutunut europarlamentaarikko.
- Pidän erittäin tärkeänä, että Suomen Kristillisdemokraattien paikka europarlamentissa pysyy, Essayah sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että linjaavia päätöksiä eurovaaleihin osallistumisesta tehdään ennen ensi kesän puoluekokousta. Essayah arvioi, että varsinaiset askelmerkit eurovaaleihin selkenevät vasta syksyn 2013 aikana.  

Essayah’n alkukauden suurimmat ponnistelut liittyivät yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA). Essayah valmisteli parlamentin mietinnön, joka koski yhtenäisen euromaksualueen SEPA:n aikaansaamista.
Loppukauden osalta Essayah tavoittelee ainakin varjoraportoijan paikkaa parlamentin työllisyysvaliokunnan ruoka-apua koskevaan mietintöön.
– EU:n ruoka-avulla on merkitystä esimerkiksi monien seurakuntien ja kristillisten järjestöjen kannalta, joten se olisi minulle mieluinen tehtävä, hän kertoo.