Tiistai 28. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Satoja euroja roskikseen

Satoja euroja roskikseen

29.11.2012

Risto Rasilainen

Saa Syödä! -kokeilussa taloyhtiön kylmäkellariin on järjestetty ruoan jakopiste ”Herkkupesä”. Sinne voi viedä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, avaamattomia ruokapakkauksia, joissa on vielä parasta ennen aikaa jäljellä, tai samana päivänä valmistettuja ruokia. Taloyhtiön muut asukkaat voivat ottaa syötäväkseen Herkkupesään varastoituja ruokia.

Ruokaa heitetään tuhlaillen pois

Heittäisitkö joka vuosi rahoistasi satoja euroja suoraan jäteastiaan?

Näin käy kaikissa niissä suomalaistalouksissa, joissa ylijäävä ruoka päätyy kaatopaikalle.

– Kotitalouksissa heitetään vuodessa roskiin runsaat kuusikymmentä kiloa ruokaa. Rahallinen hävikki nelihenkistä perhettä kohden on kolmisen sataa euroa, kaikkia suomalaistalouksia koskien noin 400 miljoonaa euroa.

Kehityspäällikkö Niina Rantakarin luettelemat, MTT:n Foodspill-tutkimuksen faktat liittyvät Älä ruoki hukkaa -kampanjaan. Sen välityksellä on viime vuodesta lähtien tiedotettu ja kannustettu suomalaiskuluttajia taloudellisempaan ja vähähävikkisempään ruokatalouteen.

Maa- ja kotitalousnaisten toteuttamiin liki 150 tietoiskuun on osallistunut kaikkiaan 5600 suomalaista.
Hanketta on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju.

Keskiössä nuoret ja lapsiperheet

Mannerheimin lastensuojeluliiton ja seurakunnan perhekahviloissa sekä -kerhoissa infotilaisuuksia vetäneen Eeva-Liisa Kivimäen mukaan nuoret lapsiperheet ovat otollisimpia kohderyhmiä hävikkiruuan vähentämisessä.
– Kun perheeseen syntyy lapsi, muutos muokkaa samalla myös ruokataloutta koskevia asenteita, Kivimäki sanoo.

– Vanhemmilla on selvä halu toimia niin, että uuden perheenjäsenen hyvinvointi maksimaalisesti huomioidaan. Tähän pyrkimykseen liittyvät myös mahdollisimman terveelliset ravintotottumukset.

Valistamalla lapsiperheiden äitejä - sekä isiä - järkevän ja taloudellisen ruokatalouden hyödyistä Älä ruoki hukkaa-kampanja tähtää samalla myös niinsanotun ”hiljaisen tiedon” siirtämiseen seuraaville kuluttajasukupolville.

Kotitalousneuvojana lähes 20 vuotta toimineen Kivimäen mielestä hävikkiruokaongelma johtuukin pikemmin tiedon puutteesta kuin välinpitämättömyydestä.
– Nykyinen, omaan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin kohdistuva mielenkiinto on edistänyt myös terveellisen ja puhtaan ruuan merkitystä kuluttajille.

– Tämä antaa meille hyvän lähtökohdan jakaa tietoa, jossa huomioidaan myös hävikkiruokaan ja sen ympäristölle aiheuttamat haittavaikutukset.
– Ne eivät ole vähäiset, ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne, Kivimäki huomauttaa.

Ruokakulttuurin murros lisännyt hävikkiä

Samalla kun ympäristötietoisuus ja terveellisen ravinnon merkitys ovat kasvaneet, myös ruokakulttuurissamme on tapahtunut suuri murros.
– Kun vielä kolme vuosikymmentä sitten talouksien käytettävissä olevista tuloista viidesosa kului ruokaan, tänä päivänä siihen käytetään enää 13 prosenttia, toteaa Niina Rantakari.

Yhteiskunnallisen muutoksen myötä hyvinvointi-Suomessa myös ruuasta on tullut samankaltainen käyttöhyödyke kuin mistä tahansa kulutustavarasta.
– Ylimääräistä, syömättä jäävää ruokaa ei välttämättä enää läheskään aina säästetä kuten ennen, vaan se heitetään menemään. Aiemmin myös tähteet säästettiin ja hyödynnettiin osana seuraavan päivän ateriaa.

Nyt biojätteeksi päätyy ruokaa, joka olisi vielä täysin syömäkelpoista. Lautastähteiden lisäksi ruokaa heitetään pois pilaantuneena, liian suurten ostomäärien takia, tai päiväyksen vanhennuttua.
– Eniten jätteeksi joutuu vihanneksia, kotiruokaa, erilaisia maitotuotteita, leipää sekä hedelmiä ja marjoja.

– Talouksissa, joissa biojätteet lajitellaan päivittäin, hävikki on pienempi, Rantakari muistuttaa.
Ja toisin kuin ehkä voisi luulla, on kotitalouksien tuottaman ruokajätteen määrä kaksinkertainen kauppojen ruokahävikkiin verrattuna.

Jokainen voi säästää ruuassa - ja ruokamenoissa

Mitä tavallinen kuluttaja sitten voi osaltaan tehdä hävikkiruuan vähentämiseksi?
– Paljonkin, vastaa Eeva-Liisa Kivimäki.

– Ihan ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa esimerkiksi oman jääkaapin lämpötila, vaikkapa kylpylämpömittarilla. Sen tulisi olla + 2-6 astetta.

– Tavarat kannattaa lisäksi järjestää kaappeihin niin, että nopeimmin vanhenevat tulevat etummaisiksi.

Kivimäki neuvoo myös peittämään tuotteet aina kannella tai kelmulla, sekä säilyttämään kasvikset ja juurekset muovipussissa, leikkaamalla naatit irti.
– Ja hedelmistä sekä vihanneksista huoneenlämpöön kannattaa ottaa vain se määrä, jonka arvioi käyttävänsä viimeistään seuraavana päivänä.

Kivimäki kehottaa myös tutustumaan pakkausmerkintöihin.
– Esimerkiksi parasta ennen merkinnän jälkeenkin tuotetta voi yleensä vielä käyttää, kunhan se aistinvaraisesti arvioiden vaikuttaa hyvältä.

– Hapanmaitotuotteet kelpaavat käytettäviksi pitkään vielä päiväyksensä jälkeenkin, kunhan niitä säilyttää kylmässä.

Myös tähteiden hyödyntäminen on perinteisesti ollut tehokas tapa ruokamenoissa säästämiseksi ja hävikin vähentämiseksi, Kivimäki muistuttaa.
– Tähänkin löytyy apuja, esimerkiksi Kuluttajaliitolla on erinomainen reseptivalikoima, ”Arkiruuan tuunausopas”. Sen voi ladata suoraan liiton verkkosivuilta, tai tilata kirjana.

Suunnitelmallisuutta ja omien asenteiden tarkistusta

Niin Kivimäki kuin Rantakarikin painottavat suunnitelmallisuuden ja perheen yhteisten ruokahetkien merkitystä ruokahävikkiä vähennettäessä.
– Ateriat kannattaa suunnitella useammaksi päiväksi tai jopa viikoksi eteenpäin, ja tehdä sen pohjalta ruokaostokset. Viikonlopun aikana voi myös valmistaa isompia annosmääriä, esimerkiksi laatikoita tai keittoja, ja pakastaa osan niistä myöhempään käyttöön.

Välipala- ja napostelukulttuurin vastapainoksi naiset korostavat asennekasvatusta ruokatottumusten ja ruokaan asennoitumisen osalta:
– Ruuan arvostus olisi palautettava niin, ettei sitä ajattelemattomasti haaskattaisi, kuten nyt tapahtuu.

– Vanhempien olisi myös totutettava lapsi syömään monipuolisesti ilman, että hän pienestä asti saa vapaasti valita pelkästään sitä, mikä ensimaistamalta miellyttää.
– Inhokkiruokienkaan suhteen ei tulisi luovuttaa heti parin kerran jälkeen, vaan vasta, kun useankaan yrityksen tuloksena lapsi ei suostu syömään kyseistä ruokaa.


Uusi kokeilu ”Ruokaa jäi yli, kelpaisikohan naapurille” alkaa Helsingissä

Helsinkiläisessä taloyhtiössä kokeillaan, onnistuisiko ylijäävän ruoan jakaminen naapuruston kesken.

Helsinkiläinen noin 200 asukkaan taloyhtiö Roihuvuoressa osallistuu kokeiluun, jossa selvitetään, millä ehdoin kotitalouksissa yli jäävän ruoan jakaminen voisi olla mahdollista.

Kyse on maailmanlaajuisesti ainutlaatuisesta hankkeesta, jonka toteuttavat Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus MTT, Motiva ja palvelumuotoilutoimisto Palmu Inc.

”Herkkupesä” taloyhtiön ruoan jakopisteeksi

Ruokaa jää tyypillisesti yli esimerkiksi juhlista tai matkoille lähtiessä.

Periaatteessa kuka vain voi kävellä naapurin ovelle, soittaa kelloa ja kysyä kelpaisivatko vaikkapa juhlista yli jääneet herkut. Sellaista ei kuitenkaan yleensä tapahdu, varsinkin kun harva enää tuntee naapureitaan.

Saa Syödä! -kokeilussa taloyhtiön kylmäkellariin on järjestetty ruoan jakopiste ”Herkkupesä”. Sinne voi viedä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, avaamattomia ruokapakkauksia, joissa on vielä parasta ennen aikaa jäljellä, tai samana päivänä valmistettuja ruokia. Taloyhtiön muut asukkaat voivat ottaa syötäväkseen Herkkupesään varastoituja ruokia.

Tieto Herkkupesään jätetystä ruoasta välittyy Facebook-sivun ja yhteisen blogin välityksellä. Hankkeessa etsitään myös muita tapoja viestien välittämiseksi. Palvelu muovautuu asukkaiden kokemusten perusteella kokeilun edetessä.

Vielä ei tiedetä millaisia määriä ruokaa kertyy jaettavaksi ja onnistuuko jakaminen ylipäätään. Haasteita on paljon, sillä tyypillisesti ruoka päätyy roskiin siitä syystä, että se on unohtunut jääkaappiin. Toisin sanoen sitä ei ole joko ehditty valmistaa tai käyttää ennen kuin se pilaantuu.

Onko ruoan jakaminen turvallista?

Ruoan jakamiselle naapurustossa ei ole laillisia esteitä. Kyse on yksityisten ihmisten välisestä toiminnasta, eikä se kuulu elintarviketeollisuuden tai kaupankäyntiin liittyvien normien säätelemää.

Ystävien tarjoamaa ruokaa on totuttu syömään juhlissa tai vaikkapa talkoissa. Hankkeen aikana asukkaat saavat kuitenkin suosituksia ja tietoa siitä, millaisia ruoka-aineita kannattaa jakaa, kauanko ne säilyvät parhaiten ja mistä tunnistaa pilalle menneen ruoan.

Uusia keinoja ruokahävikin vähentämiseksi


Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos valmis ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan ja rahaakin on mennyt kirjaimellisesti Kankkulan kaivoon.

Taloyhtiön tasolla yli jäävän ruoan jakamisessa on kyse yhteisöllisyyden lisäämisestä ja halusta toimia mahdollisimman ekologisesti.

Kokeilulla kerätään tietoa siitä, voisiko ruoan jakaminen taloyhtiöissä tai kuluttajalta toiselle vähentää ruokahävikkiä siinä määrin, että sillä olisi kestävää kehitystä tukevaa merkitystä.

Lisätietoja: www.saasyödä.fi
• Saa syödä! -verkkopalvelu tarjoilee vinkit ruokahävikin vähentämiseen. Sivuston reseptihaku selvittää hetkessä, mitä kaappiin unohtuneista aineksista syntyisi. Annoslaskuri taas auttaa ruoan oikeassa mitoituksessa.