Keskiviikko 29. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » Pelastusarmeija ei väsy auttamaan

Pelastusarmeija ei väsy auttamaan

22.12.2010

Risto Rasilainen


– Meille voi tulla myös lyhytkestoiseen vapaaehtoistyöhön jokainen, joka tuntee siihen vetoa, komentaja Dick Krommenhoek muistuttaa. Lisäksi Pelastusarmeijalla on Suomessa 500 palkattua työntekijää.


Varattomien iloksi tänä joulunakin

– Jos sanot rakastavasi Jumalaa ja olevasi uskossa, silloin et voi vihata lähimmäistäsi, oli hän kuka tahansa.

Tälle kristilliselle rakkaudelle rakentuu Pelastusarmeijan toiminta yhä, toteaa komentaja Dick Krommenhoek.

Hollantilainen Dick Krommenhoek on yhdessä tanskalaissyntyisen puolisonsa Vibeken kanssa asunut Suomessa nyt runsaat kaksi vuotta.

– Olemme viihtyneet täällä erinomaisesti, kiitos ystävällisten ihmistenne ja mutkattoman elämäntapanne.

Krommenhoek on työnsä puolesta vieraillut ja oleskellut lukemattomissa eri maissa, ja kiittelee omaamme poikkeuksellisen pelastusarmeijamyönteiseksi:
– Ehkä positiivisin yllätys minulle on ollut, miten tavattoman korkealle Pelastusarmeijaa ja sen toimintaa Suomessa arvostetaan.

– Kun olen työhömme liittyvissä asioissa ottanut yhteyttä poliittisiin päättäjiinne, minua ei kertaakaan ole torjuttu, vaan aina toivotettu tervetulleeksi keskustelemaan.

– Sama koskee tavallisia kansalaisia; ilman heidän myötämielisyyttään ja taloudellista anteliaisuuttaan toimintamme täällä ei olisi sitä mitä se nyt on.

– Suomessa myös erittäin hyvässä taloudellisessa asemassa olevat kansalaiset ovat anteliaita, mikä ei välttämättä ole itsestäänselvyys kaikkialla muualla Pelastusarmeijan toiminta-alueella.

Pelastusarmeija laajenee Aasiaan ja Afrikkaan

Pelastusarmeijan keskeinen toimintaideologia evankeliumia levittävänä ja sosiaalista työtä harjoittavana järjestönä sitoo sen muun yhteiskunnan taloudellisiin realiteetteihin.

– Eurooppalaisissa demokratioissa valtion katsotaan olevan velvollinen huolehtimaan huono-osaisempien kansalaisten hyvinvoinnista.
 
– Nyt olemme tilanteessa, jossa talousvaikeuksissa olevan julkisen sektorin on yhä vaikeampi hoitaa tätä tehtäväänsä.

– Sosiaalista työtä tekevillä vapaaehtoisjärjestöillä taas on ongelmana, miten  saada toimintaan mukaan uusia ihmisiä.

Asia koskee Krommenhoekin mukaan myös Pelastusarmeijaa, jonka työntekijämäärät ovat jo pitkään olleet laskussa.
– Sen sijaan yli sadassa, Pelastusarmeijalle ennen usein suljettunakin olleessa maassa toimintamme on laajempaa kuin koskaan. Näitä kasvavia alueita ovat Aasia ja Afrikka, yksittäisiä maita esimerkiksi Namibia, Nepal, Mali, Kuwait ja niin edelleen, luettelee Krommenhoek.

Uudenlaisia toiminnan malleja

– Pelkästään tilastoja katsomalla näkee, miten sekä länsimaiden vanhusväestön osuus että sosiaalinen syrjäytyneisyys ovat kasvussa. Heikompiosaisia ­– asunnottomia, eläkeläisiä, yksinhuoltajaperheitä ja heidän lapsiaan – on entistä enemmän. Samalla heistä huolehtiminen tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi elinkustannusten, palkkojen ja kiinteistökulujen noustessa.

– Pelastusarmeijankin hoitokodeissa asuvat ovat yhä iäkkäämpiä, ja elämänsä loppuvaiheessa. Monet heistä ovat vuodepotilaita, joiden hoitaminen on vaativampaa ja kalliimpaa kuin ennen.

Esimerkkinä tästä Krommenhoek mainitsee Iltalan, Pelastusarmeijan hoitokodin Espoossa.

– Espoon kaupungin sille antama tuki ei enää ole riittävä, mikäli toimintaa aiotaan jatkaa. Taloudelliset resurssimme loppuvat kesken ilman kaupungin lisäapua. Kuitenkin vanhusten asuminen Iltalassa olisi turvattava myös jatkossa.

– Silti, jatkaa Krommenhoek, – vaikka aineellinen köyhyys ja huono-osaisuus joskus poistuisivat kokonaan, jää jäljelle evankeliumin julistaminen.

– Se on nyt, ja tulee aina olemaan, tärkein missiomme.

Monikulttuurisuus ei uhka kristitylle

– Vasta täällä, perehdyttyäni historiaanne, olen ymmärtänyt, miten tärkeä asia suomalaisille on vapaus.

– Olette joutuneet puolustamaan sitä suunnattomin uhrauksin, mikä varmaankin on vaikuttanut siihen, että vapaus on teille miltei pyhä arvo.

– Itse hollantilaisena olen kasvanut monikulttuurisuuteen ja sen suvaitsemiseen. Kenties siksi olen ollut hieman yllättynyt viimeaikaisesta keskustelusta, jota Suomessa on käyty etenkin maahanmuuttajiin liittyen. Välillä tuntuu, että mielipiteiden taustalla on pelkoa oman vapauden menettämisestä kansainvälistymisen ja vierasmaalaisten myötä.

– Kristittyinä meidän tulisi silti muistaa, miten Raamattu kehottaa meitä suhtautumaan toisiimme, oli heidän kansallisuutensa tai uskontonsa mikä hyvänsä.

– Suurin osa suomalaisistakin on kristittyjä, ja siksi lähimmäisenrakkauden velvoitteen sitomia.

– Suurin uhka ei koskaan tule yhteiskunnan ulkopuolelta, vaan sen sisältä. Etenkin näin jouluna meidän kristittyjen tulisi muistaa, että Jeesus tuli maailmaan koko ihmiskunnan pelastajana, ei vain joidenkin harvojen, muistuttaa Dick Krommenhoek.