Keskiviikko 22. tammikuuta 2020

KD-lehti » Juttuarkisto » ”Velkakriisi jouduttaa EU:n kehitystä liittovaltioksi”

”Velkakriisi jouduttaa EU:n kehitystä liittovaltioksi”

08.12.2010

Samuli Rissanen


Sari Essayah ei usko euron kahtiajakoon.

– Saksan painoarvo eurossa on niin väkivahva. Kuka sitä eteläistä euroa haluaisi ostaa, KD-meppi Essayah ihmetteleee.

Europarlamentaarikko Sari Essayah arvioi euromaiden velkasuota

Sari Essayah pitää verotuksen ja budjettien harmonisointipyrkimyksiä askeleena kohti EU-liittovaltiota.

Euroopan velkakriisistä puhutaan unionin ytimessä erilaisin sanankääntein kuin sen pohjoisimmassa kolkassa Suomessa. Europarlamentaarikko Sari Essayah kertoo, että samalla kun Suomessa puhutaan varovaisesti Euroopan kriisimaiden talouksien koordinoinnista, ollaan Brysselissä monta askelta pitemmällä.

– Täällä puhutaan avoimesti yritysverotuksen harmonisoimisesta ja budjettien federalisoimisesta. Kriisi on ajanut ajattelemaan, että paras ratkaisu saattaisi olla EU-maiden talouksien harmonisointi.

– Siitä on lyhyt matka liittovaltioon, jos EU säätelee kansallisten budjettien raamit, Essayah sanoo.

Epätoivoiset EU-johtajat

Essayah’n mukaan tällä hetkellä EU-johtajat toimivat reaktiivisesti eivätkä strategisesti.  Kreikan osalta tilannetta ei ollut aikaa miettiä lainkaan eikä Irlannin kohdallakaan eri vaihtoehtojen tarkempaan punnitsemiseen ollut tilaisuutta.

Irlannin kriisi on Essayah’n  mukaan pankkisektorilta alkanut kriisi eikä julkisen talouden pöhötauti kuten Kreikassa. Vaikka markkinavoimille onkin yhdentekevää, mikä kriisin on aiheuttanut, vakuuksien kannalta pankkien pääomittaminen tarjoaa mahdollisuuksia.

– Vakuutena olisi voinut olla esimerkiksi se, että velkojat tulevat jollain tavalla osaksi pankkia, esimerkiksi saavat pankin osakkeita.

Sen sijaan, Essayah ei olisi kovin tarkasti puuttunut Irlannin kansallisesti päätettäviin asioihin, kuten verotukseen. Hänen mukaansa esimerkiksi Irlannin alhainen yritysvero voi olla perusteltuakin tilanteessa, jossa ulkomaiset sijoitukset ovat karkaamassa maasta.

Vakausväline ja EKP ruokkivat spekulaatioita

Essayah’n mukaan markkinavoimat heiluttelevat nyt Euroopan ongelmapesäkkeitä mielin määrin. Euroopan keskuspankista (EKP) on tällä haavaa muodostunut Euroopan ongelmaluottoja ostava roskapankki. Essayah’n mukaan EKP on siten itse luonut tilanteen, joka houkuttelee spekuloimaan jäsenvaltioiden velkakirjoilla.

Euroopan velkasuo koettelee todenteolla myös Euroopan rahoitusvakausvälinettä. Nopeasti kokoon kyhätty vakausväline ruokkii sekin osaltaan maasta toiseen leviävää spekulaatiokriisiä. Vakausvälineen 750 miljardia euroa on kuitenkin nopeasti käytetty, kun jäsenmaa toisensa perään vajoaa autettavien joukkoon.

”Kertarysäyskin olisi ollut parempi ratkaisu”

– Suomen hallituskin näyttää valinneen Suomen sitoutumisen yhteisiin velkavastuisiin, Essayah arvioi hallituksen taannoista Irlanti-päätöstä.

Hänen mukaansa olisi kannattanut pitää mielessä totuus, että korvia myöten velkaantuneet maat eivät ole koskaan selvinneet veloistaan ilman valuuttojen delvalvointia tai jättämättä yksinkertaisesti velkansa maksamatta.

Essayah’n mukaan parempi ratkaisu olisi ollut kertarysäys, eli esimerkiksi Irlannin tai Portugalin kaltaisten maiden  irrottaminen eurosta ja valuuttojen delvalvoituminen.

– Olisi pitänyt antaa markkinoiden hoitaa asiansa eikä jäädä spekulaatioiden armoille sammuttamaan tulipaloja.

Euro on kriisissä

Euron tulevaisuus on vaakalaudalla, ja jopa euron kahtiajakoa on väläytelty. Siihen Essayah ei usko. Saksan painoarvo eurossa on niin väkivahva.

– Kuka sitä eteläistä euroa haluaisi ostaa, Essayah ihmettelee.

Hänen mukaansa Eurooppa ei olisi vajonnut nykyiseen velkasuohon, mikäli kasvu- ja vakaussopimusta olisi tiukasti noudatettu. Nyt kaavaillaan järeämpiä toimia, mutta ne sotivat jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta vastaan.

– Liittovaltiota ajavat federalistit esittävät nyt euromaille yhteistä talouspolitiikkaa. Budjetitkin olisi heidän mielestään federalisoitava.

Essayah ymmärtää, että EU-federalistit näkevät kriisissä tilaisuutensa. Samalla hän  kuitenkin hämmästelee kotimaisia päättäjiämme.

– Minusta on käsittämätöntä, että tällaista Bryssel-johtoista finanssipolitiikkaa vaatii myös Suomen hallitus.

Sari Essayah ei lähde tuki­ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin

Europarlamentaarikko Sari Essayahia oli pyydetty tukiehdokkaaksi Pohjois-Savoon ja Varsinais-Suomeen.

Kristillisdemokraattien europarlamentaarikko Sari Essayahia kaavailtiin tukiehdokkaaksi erityisesti Pohjois-Savoon, jossa kilpailu kansanedustajapaikasta on kireä korkeaksi kohonneen äänikynnyksen vuoksi. Lisäksi KD-meppiä toivottiin kirittämään vanhan vaalipiirinsä, Varsinais-Suomen, kansanedustajatavoitetta.

Joulukuun alussa Essayah ilmoitti kuitenkin omana päätöksenään, että ei lähde eduskuntavaaliehdokkaaksi.

– Ratkaisuuni vaikutti montakin asiaa,  mutta ennen kaikkea sitoutumiseni europarlamentaarikon työhön.

Ajankäytöllisesti europarlamentaarikon ensi kevät on jo budjetoitu Euroopan yhtenäistä maksualuetta (SEPA)  koskevan mietinnön laatimiseen.

Hänen mukaansa tukiehdokkuus ei lopulta olisi ollut edes puolueen etu. Essayah olisi jatkanut työtään europarlamentissa siinäkin tapauksessa, että olisi tullut valituksi eduskuntaan. Asetelma olisi saattanut poikia negatiivista julkisuutta puolueelle. Hänestä on myös hyvä, että aidosti kansanedustajapaikasta kisaavat ehdokkaat saavat nyt koko foorumin.

– Pohjois-Savossa ehdokasasettelu on nyt hyvällä tolalla ja siellä on viritelty vaaliliittokuvioitakin, joten kaikki mahdollisuudet päästä äänikynnyksen yli ovat olemassa. Kovaa työtähän se vaatii, Essayah myöntää.