Perjantai 19. lokakuuta 2018

KD-lehti » Syyrian ja Irakin kristityt orvot jäävät yksin

Syyrian ja Irakin kristityt orvot jäävät yksin

18.12.2014

Risto Rasilainen


Timo Kekolahti ja tulkki Syyrian Aleppossa suunnilleen vuosi ennen sisällissodan alkamista.  – Syyrialaisen oppaani henkilöllisyyttä en voi mainita, vaikkei hän enää olekaan Syyriassa. Nyt Aleppon kaupungista on kolmasosa raunioina.


Jo kolmatta vuotta jatkuvan sisällissodan seurauksena Turkin rajalla elää 20 000 Syyrian ja Irakin kristittyä orpolasta pakolaisina, kotinsa ja vanhempansa menettäneinä, vailla tietoa omasta tulevaisuudestaan.

– Turkin rajalla elävien Syyrian ja Irakin kristityistä perheistä jääneiden orpolasten tilanne on, yhtään liioittelematta, katastrofaalinen, toteaa Timo Kekolahti Lahden Helluntaiseurakunnasta.
Maahanmuuttajatyötä kotiseurakunnassaan pitkään tehneen Kekolahden mukaan lasten kohtalona on joutua sijoitetuiksi turkkilaisiin orpokoteihin, jollei apua löydy toisaalta.
–Jos näin käy, näiden lasten on siinä tapauksessa myös hylättävä oma uskontonsa ja käännyttävä muslimeiksi, halusivat he tai eivät. Turkin orpokotien kasvatus on poikkeuksetta islamilaista.

Timo Kekolahden mukaan länsimaiden kiinnostus 20 000 orpolasta kohtaan on vähäinen tilanteessa, jossa ongelmalta voidaan ummistaa silmät sysäämällä se Turkille.
EU-maista toistaiseksi vain Espanja on osoittanut halua tehdä asialle jotain.
– Siellä näille lapsille on tarjottu turvapaikkaa, ja muunmuassa kansallinen lentoyhtiö Iberia on mukana auttamassa, lennättämällä lapsia ilmaiseksi Turkista Espanjaan.
Perille päästyä lapsista ovat huolehtineet katoliset ja protestanttiset seurakunnat, jotka etsivät heille adoptioperheitä, kuten sikäläiset adoptiojärjestötkin.
Vastaavin tavoin voitaisiin Kekolahden mielestä toimia myös meillä. Voitaisiin, jollei byrokraattinen ja joustamaton maahanmuuttopolitiikkamme sitä estäisi, kuten nyt tapahtuu.

Kekolahdelle on maahanmuuttajatyönsä varrelta kertynyt runsaasti omakohtaista kokemusta viranomaisjärjestelmämme kankeudesta ja hitaudesta.
– Pelkästään oleskeluluvan myöntämiseen kuluu usein kohtuuttoman pitkä aika. Itse olen äskettäin ollut auttamassa erästä Syyrian kurdipakolaista, jonka kohdalla oleskeluluvan saanti kesti kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta.
Kekolahti pitää käsittämättömänä perheenyhdistämiseen liittyvää vaatimusta, joka edellyttää Suomessa jo oleskelevan pakolaisen sukulaisilta hakeutumista sikäläiseen konsulaattiin tai suurlähetystöön viisumin ja muiden tarvittavien maahanmuuttodokumenttien saamiseksi.
– Lisäksi osalta Syyrian kurdeja on evätty kansalaisuus, joten he eivät voi edes saada virallisia papereita maahanmuuttolupaa varten Suomen edustustosta, Kekolahti sanoo.
– Kun kyse on Syyrian kaltaisesta sekasortoisesta, sodan syövereihin vajonneesta maasta,  on pelkästään pääsy suomalaisviranomaisten luo usein mahdotonta.

Kekolahti kertoo miten paikallinen seurakunta, yhdessä Lahden kaupungin sosiaalityöntekijöiden ja paikallisen syyrialaiskurdiyhteisön kanssa, oli valmistellut joustavan kotouttamisprojektin.
– Tarkoitus oli saada Suomeen kiintiöpakolaisina Turkissa olevia, UNHCR:n pakolaisstatuksen omaavia kurdeja.
– Tämä ei kuitenkaan kelvannut kiintiöpakolaisvalintoja tekeville viranomaisille. Hanketta yritettiin viedä eteenpäin kahdesti, mutta se tyssäsi viranomaisiin molemmilla kerroilla jo alkumetreillä.
Nyt, kristittyjen orpolasten kohdalla, avun tarve on niin akuutti, ettei hitaalle suomalaiselle maahanmuuttobyrokratialle yksinkertaisesti ole enää aikaa.
Timo Kekolahdella onkin ehdotus, joka voisi tarjota vaihtoehtoisen tavan auttaa näitä lapsia.
–Espanjassa jo toteutettavan mallin mukaan myös meillä voitaisiin maahanmuuton sijaan ottaa syyrialaisorpoja adoptioperheisiin, mahdollisesti myös sijoituskoteihin.

Pelkästään oman, yhteiskristillisen verkostonsa kautta Kekolahti uskoo sijoituspaikan löytyvän usealle kymmenelle lapselle.
– Jo nyt Suomen ulkopuolelta adoptoitavista lapsista on pula. Mikäli uusi avioliittolaki hyväksytään, tilanne tulee sen jälkeen entisestään vaikeutumaan, monen maan kieltäytyessä antamasta lapsiaan tänne adoptoitaviksi. 
–Pelkästään sen vuoksi nyt olisi oikea hetki toimia, ja meidän kristittyjen ojentaa auttava kätemme turvataksemme näiden lasten tulevaisuus.
–Byrokratia ei voi olla este täälläkään, kun adoptiomenettely kerran toimii myös toisessa EU-maassa, Espanjassa.
– Herätkää, päättäjät, Kekolahti vetoaa.


”Byrokratiaa ei valitettavasti pääse pakoon”

Sisäministeri Päivi Räsäsen erityisavustaja Sonja Falk pahoittelee byrokratian väistämättömyyttä.
– Valitettavasti byrokratiaa pakoon emme pääse myöskään tässä tapauksessa. Adoptioprosessissa pitää varmistaa vanhempien soveltuvuus adoptioon sekä se, että lapsi on aidosti adoptoitavissa, erityisavustaja Sonja Falk.
– Kriisimaissa ongelmana on, että sekavasta tilanteesta johtuen voi olla vaikea jäljittää, onko lapsi jäänyt orvoksi vai vain joutunut eroon vanhemmistaan.
– On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että suomalaisissa kristityissä herää halu auttaa ahdingossa olevia sisariaan ja veljiään. Syyrian ja Irakin kristittyjen lasten adoptoiminen pois sodan jaloista on uusi ehdotus, josta on oltu yhteydessä myös meille sisäministeriöön.
– Tutkimme nämä mahdollisuudet.


Taustatietoa adoptiosta:
Ulkomaalaista adoptiolasta toivovilla hakijoilla tulee olla Valviran alaisen adoptiolautakunnan myöntämä adoptiolupa. Luvan hakeminen tapahtuu aina palvelunantajan välityksellä. Vaikka hakijat olisivat Suomessa hyväksytty adoptiovanhemmiksi ulkomaalaiselle lapselle, lopullisen päätöksen adoptiosijoituksesta tekee aina luovuttavan maan viranomainen.